Luokanopettajan arki

Lapsena joulun aikaan vierailimme isovanhempien luona. Siellä selailin aina pienen paikkakunnan jouluaviisia, joulujulkaisua, jossa oli kunnan yrittäjien hyvän jouluntoivotuksia, kunnanjohtajan, kirkkoherran, rehtorin, Lions Clubin presidentin puheita.    Aloin etsiä, millä paikkakunnilla Suomessa oli tällainen joululehtiperinne. Tässä nyt muutamia. Virrat           Somero. Kannus Säkylän joulu Enon Joulu Merikarvia. Lounais-Hämeen joululehti. Kiukaisten kunnan joululehtiä.                                   

 Ruotsalaisen joulukuvaston toteemi ja klassikko on Carl Larssonin jouluakvarellit. Ne huokuvat idylliä, mutta näyttävät lavastetuilta. Joka tapauksessa vaikuttavia. Aika keskiluokkaisia, jopa porvarillisia. Jokaisessa kuvassa näkyy vaatimus olla läikyttämättä (spilla inte nu, försiktigt, akta, tyst, nu stilla) julglögg, ja älä suututa tai pappa blir arg ja mamma hämtar rottinkikepin. Idylli, joka ei saa särkyä tai tapahtuu murhia. Mutta ihania ovat. Yltäkylläisyys, onni ja autuus, kansankoti, palvelijatkin ovat siunattuja ja onnellisia.      Larssonin idylliä. On palvelijaa, totia, sianlihaa.. Ruotsin lippuja kuusessa!   On varottava, ettei mekolla putoa luumuhilloa. Akta nu!! Jenny Nyström kuuluu myös ruotsalaiseen joulukuvastoon. Hänen tontuillaan on valokuvalliset kasvot. Tontut ovat velmun näköisiä, jänteviä apinoita. Käteviä käsistään. Nyström on naturalistisempi kuin Larsson. Kolmantena haluan tuoda esiin Elsa Beskowin jouluaiheiset kuvakirjat, jotka hän on itse kirjoittanut ja

  Löysin ihanan nettisivuston, Itä-Suomen yliopiston ylläpitämä karjalan kielen sivusto, jossa paljon asiaa myös karjalaisesta kulttuurista.  https://sites.uef.fi/karjala/joulukalenteri/ Kannattaa tutustua sivustoon. Joulukuun 8. päivän luukun takaa löytyi suomalaisen musiikin päivän kunniaksi En etsi valtaa loistoa karjalaksi. Aivan ihana. Kannattaa lukea ääneen ja nauttia. On kaunis kieli. En eči valtua, kiiltuo   En eči valtua, kiiltuo Ei himota kultua mie tahon taivahan valuo ta rauhua piällä muan. Nyt Roštuo, ošan šuuren tuou ta mielet noštau Spuassun luo. Ei valtua, ei ni kultua, vain rauhua piällä muan.   Kun koissa ollou šopuo ta lapšilla kuušihut, Jumalan šanan valuo, mis’ šiämi kajoštuu. Tuo kotihi, hot pienehki, nyt roštuonjuhla hyväni, Jumalan šanan valuo ta mieleh iluo.   Luo köyhän ta i pohatan tuloupi Roštuo. Pimevytehe muailman tuou taivahan valuo. Šiut’ haluon, šilma vuotan, šie Hospoti muan ta taivahan! Nyt köyhän ta

  Arviointikeskustelut kuuluvat opettajan jouluun. Ei siitä joulumieltä tule, mutta laittaa se miettimään koulumaailmaa eri näkökulmista kuin normaalisti. Tänään mietin suurta muutosta, joka on alkanut tapahtua suomalaisissa kouluissa. Suurin muutos ei ole uusi opetussuunnitelma.   Suurin muutos on kuin joulun sanoma. Joulun suuri sanoma. Ja se on tässä.   Koulusta on alkava häviämään kuuliaisuuden ja kiltteyden ynseä vaatimus. Uudet opettajasukupolvet eivät enää ole sodan käyneiden isien ja äitien kasvattamia, sokeaan tottelemiseen ja yhteisiä sääntöjä sokeasti tottelemaan kasvatettuja ihmisrobotteja, jotka ovat kasvattaneet lapsia kouluissamme pelkoon, esivallan pelkoon ja rangaistusten pelkoon. Nyt lapset saavat opetella ja kasvaa erilaisiin rooleihin. He saavat näyttää murrosikänsä ja teiniangstinsa. Jälleenrakennussukupolven kasvattamat opettajat ovat myös alkaneet eläköitymään. Onneksi. Hekin kasvattivat lapsia kuuliaisuuden, sokean tottelemisen ja vimmaisen nöyryyden ja silmän

            Kiitos Jasmin haasteesta. Tässä vastineeni.                                                                  Missä vietät joulua? Vietän joulua naamarin takana, naamari päässä,haalari päällä. Mitä puuhastelet joulun välipäivinä? Juon olutta, snapseja ja saunon. Joulupukin kuuma linja vai Samu Sirkan joulutervehdys? Ei kumpikaan. Joulusauna aamulla, päivällä vai illalla? Joulupäivänä, jouluyönä, aatonaattona ilman naamaria. Joulukinkku vai graavilohi? Lohi. Perinteiset jouluruoat vai erilainen joulumenu joka vuosi? Perinteinen. Kala, kirkas, olut, viini ja punssi. Mitä kuuluu joulupöytääsi? Olut, kirkas, laatikkoviinit ja tortut. Jouluruokia vain aattona vai tapaninpäivään asti? Viimeiseen tölkkiin.  Vaalea vai tumma glögi? Ei kumpikaan.  Suklaakonvehdit vai vihreät kuulat? Suklaakonvehdit. Piparit vai joulutortut? Torttu Parasta joulussa? Se, kun joulu loppuu ja arki palaa. Joululahjojen saaminen vai antaminen? Inhoan antaa. Vielä enemmän inhottaa saada. Pehmeät vai kovat p

- Joulun tarkoitus on tuottaa porvarille vain lisäarvoa! Terve sulle toveri! Kaunis totemistinen rakettijoulu! Melkein kuin ELO:n levynkansi.  Neuvostoliiton joulussa korostuvat uusivuosi, ydinaseet, avaruuden valloitus. Isä Joulu, joulupukki tai pakkasukko on maskuliininen, ylipirteä, robottimainen Hollywood-hymyinen, maaninen työnarkomaani, jonka villalapanen kohoaa liian terhakkaaseen tervehdykseen.  Metsän joulu, avaruuden valloitus ja punanuttu.    Myös Lenin nähdään selittämässä lapsille joulun marxilaista luonnetta. Maatuskat laskemassa mäkeä kuusi kainalossa. Ihanaa reippautta tyhjien tavaratalojen ostoslaarien edessä.   Avaruuden valloitus sopii hyviin vuoden pimeimpään aikaan.   Hyvää uuttavuotta toivottaa pakkasukko!

 Koulu alkoi 8.00. Koulu sijaitsi Helsinginkadulla, Hesarilla. Aamu oli kylmä. Kirkas taivas ja pakkasta. Käpyttelin skoleen Kustaankadulta. Ekalla tunnilla oli mantsaa. Opettaja opetti meridiaaneja. 8.45 alko ilmahälytys. Joku tuli luokanovelle ja meni opettajan luo ja sanoi maikalle jotain. Sit se lähti. Sen jälkeen ope sanoi, että sota on syttynyt. Painukaa himaan.    Niin mäki rupesin sit sovittaa hiihtomonoja jalkaan. Sireenit ujelsi. Tulipalon savut näky taivaalla. Juoksin himaan luistavilla monoilla. Kotona isä sanoi, että lähetään maalle, siskon mökille Keravalle. Äiti laski kylpyammeeseen vettä. Radiossa käskettiin. Jos tulis tulipalo, olis heittää liekkeihin alkusammutusvettä. Äiti oli ihan hiljaa. Isä tohotti. Se hommas kyytiä. Se lähti ulos ja tuli jonkin ajan kuluttua. Se oli saanut järjestettyä kuorma-auton lavalle meille kyydin.    Vedettiin villapaidat ja -sukat ja palttoot  niskaan ja tehtiin lähtöä. Äidistä tuntui silmin nähden pahalta sulkea kotiovi. Jos pommi osuu j

 DDR, joulu, joulukuusi ja kynttilät. AKA syyti markkinoille jouluvaloja. Eipä niitä arvatenkaan kaikilla ollut varaa ostaa koristamaan ankeita betonikolhooseja. Olen vaikuttunut kuusenkynttilöiden pahvipakkausten visuaalisesta ilmeestä. Niissä on samaan aikaan kylmyyttä ja lämpöä, rakkautta ja piikkilankaa, toivoa ja toivottomuutta, inhimillisyyttä ja robotiikkaa. Rautalangasta väännettyä kuutioystävällisyyttä. Fröhliche Weihnacht!                                                    Narva-niminen kynttiläsarja Aka-yhtiön  kuusenkynttiläetiketti. Konsumin mainos, joulu 1951

  Saksassa 1930-luvulla ja 40-luvulla joulu oli kansallissosialismin aatteen läpi tunkemaa. Kansakunta lähetteli toisilleen kornia joulukorttia, jossa Adolf Hitler tuijottaa hypnoottisin lapsen katsein Tannebaumissa roikkuvaa joulupalloa, kuin ennustaja lasipalloa. Sitä kai kortilla haettiin: puolijumala ennustamassa kansakunnalle sotaonnea tai täydellistä perikatoa.

 Syksyn mittaan on ollut tarjolla ja on tarjolla toinen toistaan houkuttelevimpia luentosarjoja. Mainitsen nyt muutaman eli muutama nosto syksyn 2021 mielettömään luentotarjontaan.  Ensimmäinen luento opastaa kuulijan neuvotteluiden saloihin. Miten neuvotteluihin kannattaa valmistautua? Miten välttää " hankalan tyypin " maine, mutta silti olla riittävän tiukka neuvottelija. Juuri näitä taitoja luokanopettaja tarvitsee työssään.  Luennon kesto on neljä tuntia. Hinta on ainoastaan 390 € / hlö + alv 24 %. Minusta hinta on nimellinen. Toki pitää ottaa palkaton työpäivä, joka hieman nostaa hintaa. Mutta varmasti sen väärti.    Toinen luento on suunnattu kaikille niille, jotka joutuvat työssään kohtaamaan kohtuuttomia valituksia ja sitkeitä valittajia. Vau! Kuin tehty minulle, valittajalle. Itsetuntemuksen lisäämisluento. Hinta on ainoastaan 520 € / hlö + alv. 24 %. Minusta hinta on nimellinen. Toki pitää ottaa palkaton työpäivä, joka hieman nostaa hintaa. Mutta varmasti sen väärti