Uusi lumi on vanhan surma. Niin sanotaan. Niin uskotaan. Uudet valinnat elämässä eivät surmaa vanhoja valintoja. Valintojen seuraukset kestävät pitkään, kauan, yleensä koko elämän. Siksi elämässä ei voi tehdä montaa kertaa suuria valintoja. Tai voi tehdä, mutta ne syöksevät perheet, yhteisöt surkeaan kaaokseen ja sekasortoon. Nykyään on hyväksyttyä ja ihan ok, että yksilö yhteisön jäsenenä saa onnellisuudentavoitteluluvan ja hänestä tulee tiedostava yksilö ja elämän valitsija. Kännykkä kädessä, tinder auki, lötkötuoppi siideriä pöydällä onnellisuuden tavoittelija kuuntelee Kaija Koota ja iskee hampaansa onneen kuin käärme kuolleeseen hiireen. Itsensä tiedostus. Omien unelmien todeksi eläminen. Onnellisuus saa pakastetun hiiren muodon. Muovinen, plastinen on itsensä tiedostavan onnellisuudentavoittelijan varjomaailma. Miksi ihmisille tuputetaan ideaa onnellisuuden tavoittelusta? Etenkin kun perheet hajoavat ja kaikilla on paha mieli. Minun on helppo vastustaa ideaa. En ole o
Opettajan työ 2000-luvulla