Kokonaistyöaikaa vastustan. Luulen ymmärtäväni sen. Hieno
ajatus on saada näkyviin opettajan työhönsä käyttämä kokonaistyöaika. Että
voidaan oivaltaa, että suurin osa opettajista tekee jo kokonaistyöaikaa. Myöhemmin
sitä voitaneen käyttää palkankorotusaseena tai sillä ainakin voidaan asettaa
paineita korotusten suuntaan. Siihen en kyllä usko.
Kokonaistyöaikaan
pitäisi saada mukaan stressitasomittarin reaaliaikaiset lukemat. Siihen pitäisi
sisällyttää vapaa-ajalla, viikonloppuna tapahtuvat työaikamietinnöt. Miten
siihen saisi mukaan viikonloppuisinkin ja arkisin yöaikaan tapahtuvat ”yöpyörinnöt”
ja opetuksen mietinnöt, ne kun eivät jätä silloinkaan rauhaan?
Moni luokanopettaja
on töidensä kanssa naimisissa. 24/ 7 on koulutyö, opetus ja kasvatus aivojen
etuotsalohkon eniten täyttämä ajatussaivare. Kuin syöpäkasvain opetus ja
kasvatus vahtii luokanopettajaa kauppareissuilla, kävelylenkeillä, hiihtopolun
varrella. Aivot imevät aistielinten välityksellä opetusideoita jatkuvasti.
Vaikeat tai päin helvettiä menneet vuorovaikutustilanteet mietityttävät
alituiseen. Ei riitä kokonaisviikkotyöaika. Parhaiten tällä alalla selviää
paatunut ravihevosläpät silmillä toimiva sopivasti laiskuuteen taipuvainen
mies, joka opettaa paljon liikuntaa ja on osannut tuotteistaa itsensä
lapsiystävälliseksi brändiksi, joka ei liikoja stressaa, murehdi ja märehdi.
Niitä on. Itse en kuulu niihin. Siksi haluan varhaiseläkkeelle alle
50-vuotiaana.
Kansalainen A, mielipidekirjoittaja
Karstulasta sekä liikuntabiologi yliopistosta näkee kokonaistyöajan hyvänä
asiana. He ajattelevat, että jos opettaja opettaa 8-14, hän voi 14-16 vetää
liikuntakerhoja lapsille ja lisätä näin heidän tulevaisuuden veronmaksu-ja
eläkkeenmaksukykyä ja tällä tavalla kasvattaa kansanleipää. Samalla tavalla mielipideautomaatit
ajattelevat, että opettajat voisivat kesälomillaankin ottaa päänsä psorisista
perseistään ja liikuttaa lapsia kutsumuksensa voimalla ja innolla. Niinpä niin.
Kommentit
Lähetä kommentti