Tommy Hellsten loi käsitteen
Virtahepo-ilmiö. Virtahepo-ilmiö on tyypillinen alkoholistiperheille: Yksi
perheestä alkoholisoituu, muu perhe tipahtaa häpeä-häkkiin ja yrittää suojella
alkoholistia ja elää kuin ongelmaa ei olisi. Minkälainen on virtahepo luokkahuoneessa?
Virtahepo luokkahuoneessa voi käyttäytyä monella eri tavalla. Hilpeä
virtahepo on kömpelö. Kaukosäätimet putoilevat ja hajoavat. Kirjakasat
kaatuvat. Monistepinot sortuvat. Ovenkahvat jäävät käteen. Lavuaarit irtoavat
seinistä. Kaapinovet irtoavat saranoiltaan. Kömpelö virtahepo on yleensä inhimillinen
ja kiltti. Häneltä puuttuu halu rankaista. Kömpelön virtahevon toiminta
luokassa on show, jonka katsomisesta tulee hyvä mieli. Häpeähäkitys seuraa kaikissa
skarppiutta vaativissa tilanteissa. Kömpelys möhlii luokan aikataulut, hävittää
luokan rahat, sotkee luokan. Pitää luokan törkyisenä. Kömpelön virtahevon kanssa
luokka joutuu odottelemaan. Kaikesta tulee sekava seikkailu ja
selviytymistarina. Kaaos aiheuttaa epävarmuutta. Hengissä selviäminen on
hiuskarvan varassa.
Virtahepo luokkahuoneessa voi
olla kaunis, seksuaalisesti viehättävä, kerrassaan hurmaava nuori naisopettajatar,
joka on aerobicilla jumpannut takapuolensa kiinteäksi ja tarkalla ruokavaliolla
pitänyt runkonsa notkeana. No, miten sellainen voi olla virtahepo? Voi olla.
Jos viehättävä kaunotar ei hymyile lapsille missään tilanteessa, vaan betonoi
huulilleen keskitysleirin naisvartijan kuolleen rankaisijailmeen, niin siinäpä
se. Jos siihen yhdistyy kireä, nasaali, honottava ja käskevä puheen nuotti, on
ristiriita valmis. Miten huumaavan kaunis voi olla rumaääninen, natsi-ilmeinen
julmuri, joka sättii, ylenkatsoo, murjoo ja rankaisee vihaisilla Wilma-viesteillä
ja koko ajan uhkaa ilmiantaa viattoman lapsen esivallalle, vanhemmille? Ulkoa
kaunis prinsessa voi todellakin olla sisältä myrkyllinen aerobic-äitipuoli.
Heikkohermoinen, mitättömistä häiriöistä räjähtelevä kersantti Karjula
on tutumpi virtahepo kuin aerobic-prinsessa. Heikoilla hermoilla, rajulla
viinapäällä varustettu Karjula ei suunnittele opetusta yleensä mitenkään.
Opettajan opas on katekismus. Hiki karpalot otsalla Karjula yrittää selviytyä oppitunneista.
Pienikin meteli saa Karjulan suunniltaan. Karjulan opetuksen ydin on hiljainen
työskentely. Ainoastaan hän saa olla äänessä. Hän saa karjua ja olla
suunniltaan.
Sivistynyt tiedemies voi myös olla virtahepo. Kirjakieltä puhuva opettaja
sotkee oppilaan pasmat. Tällaiselle opettajalle oppilaat ovat tiedemiesyhteisö.
Opettaja ei näytä tunteita ja puhuu tunteista käsitteellisellä tasolla. Kaikki
tapahtuu käsiteellisellä tasolla. Hän saattaa sanoa lapsille, että teidän pitää
totella minua, kun minä olen kunnan virkamies. Minulla on virkavelvollisuuksia.
Lapsi näyttäytyy sivistyneelle virkamiesvirtahevolle kummajaisena, jonka
käyttäytymistä hän tutkii tiedemiesmäisen empiirisesti. Hän saattaa ihmetellä
ääneen, että ”on todella mielenkiintoista, että lapset heittävät lumipalloja,
vaikka se on koulun järjestyssäännöissä kielletty”. Mielenkiintoista!
Virtahepo luokkahuoneessa ilmenee monin eri tavoin. Liiallinen halu
kontrolloida ärsykkeitä, liiallinen alkoholin käyttö, liiallinen
käsitteellistäminen ja se, ettei yksinkertaisesti ymmärrä tai edes halua
ymmärtää ihmisyyden ja inhimillisyyden motiiveja tekee opettajasta virtahevon.
Virtahepo syntyy myös pelosta. Jos pelkää, että täyttääkö tai onko täyttänyt
opetussuunnitelman tavoitteet, sulkee silmänsä aidolta vuorovaikutukselta.
Pelko perseessä hermostuneesti hymyilevä opettaja on virtahepo. – Meidän on
kiirehdittävä nyt! Olemme niin paljon jäljessä. Virtahevon puhetta.
Kommentit
Lähetä kommentti