Voisi se taipua tähänkin muotoon.
Koska parhaiten tiedän, miten muistokirjoitus pitää kirjoittaa, olen
kirjoittanut sen itse. Postuumisti se luettakoon. Jos joku saa sen lukea
ääneen, lukekoon Sirkku, jolla on neutraali ääni ja hillitty äänenkäyttö. Minä, joka tiedän kaikesta kaiken tässä
laitoksessa (tai ainakin muita paremmin), kerron nyt, miten olen saavuttanut
asemani. Tämän jälkeen kukin teistä voi saavuttaa saman aseman.
Se, miksi minusta on tullut
kirjasto-, seurakunta-, av-, juhla-, tn-, liikunta- ja musiikkivälinevastaava
johtuu siitä, että olen jaksanut keskittyä yhteen asiaan jopa 30-45 minuuttia.
Keskittymisellä tarkoitan sitä, että kun te muut olette häsänneet pää sauhuten
kierrepäivyrit nenässä kiinni tietämättä edes mistä yleensä puhutaan ja mihin
milloinkin pyritään, silloin minä olen astunut askelen syrjään, poistunut
painekattilasta ja keskittynyt. KESKITTYNYT, TUTKINUT ja SELVITTÄNYT. Siksi minulla
on ollut aina jäsennelty ja mietitty vastaus ja olen saavuttanut silmissänne
lähes korvaamattoman aseman.
Seuraavaksi paljastan kaiken.
Tulette pettymään. Pidätte minua huijarina, silmänkääntäjänä. Tämä on teidän
parhaaksenne. Uskokaa pois. Kaikki on yksinkertaista. Kuka tahansa pystyy.
Pitää nostaa vain katse päivyristä. Lisäksi pitää uskaltaa tehdä itse. Jos
yhdessä tekee, ei voi saavuttaa asemaa, joka minulla oli. Tee siis itse, jos
haluat tehdä kaikkitietävän vaikutelman työyhteisöösi.
Liikuntasalin äänentoisto.
Kanna kaiuttimet, vedä piuhat mikseriin ja kytke virta. Paina program. Siihen on ohjelmoitu juhlat. Jokainen juhla 15 vuoden aikana on ollut samanlainen ja
ilmeisesti tulee olemaan. Ohjelmoitu juhla toimii kuin junan vessa. Rehtorin
puheen aikana nosta puhetta, jos oppilaat eivät jaksa kuunnella. Vanhempainyhdistyksen
pj:n puhuessa nosta tosi paljon. Seurakunnan jutuissa voit luukuttaa kunnolla!
Liikuntasalin tuolit pitää
kasata 8 tuolin pinoihin. Jos laittaa vähemmän, ne eivät mahdu varastoon. Jos
enemmän, ne kaatuvat.
Teknisen työt laitteet toimivat,
kun laittaa virrat päälle. Virrat ja valot eivät ole sama asia. Lue
turvallisuusohjeet. Joudut pinnistelemään. Osaat kuitenkin lukea. Ne hienot
työt, joita olette hämmästelleet, niihin löytyy sapluunat siitä open kopin
pystykaapista. Kannattaa käyttää. Tulee valitettavan samanlaista, mutta
tasalaatuista. Vertaa sapluunatöitä lasten omiin lautapeleihin. Huomaat eron.
Tai en tiedä, huomaatko.
Kirjastossa kannattaa välillä
kertoa hiljaisuuteen tottuneelle kirjastotädille, että lapsista lähtee melua ja
olemme 2010-luvulla. On normaalia, että lapset hippaavat, riehuvat ja jaksavat
keskittyä 10-15 minuuttia samaan aiheeseen. Tarkoitan, että teroita tädille
riittävän usein, että hyllyjen välissä lapset eivät enää ole hiljaa. Lapsuus
kuuluu ja näkyy. Lapsuus hyppii silmille ja näyttää vastenmieliseltä. Sillä
tavalla yhteistyö toimii hyvin. Sinun pitää jaksaa selittää ja olla
sillanrakentaja.
Seurakunnan kanssa sovi aina,
että niin lyhyt kaava kuin mahdollista. Paljon kuvaa. Muutama virsi. Ei
messuja. Sama juttu kuin kirjaston kanssa.
Musiikin tunnilla soitto alkaa
sujua, kun vaihdatte Piippolan vaarit ja muut naiivit rallit teinilauluihin.
Nykylapsi laulaa mielellään ensikänneistä, huumeista ja kaikesta seksuaalisesti
virittyneestä. Soitata Eveliinaa, Sannia, Tuulia ja älä unohda, että
kiroilujutut on lasten ehdottomia suokkareita. Älä vedä hernettä nenään! Pikku
G vetää kokkelia nenään. Muista, että ne on nyt nuorisoo, siis lapset, ja tää
on niiden maailma. Nokkahuilu on yllättävän kiva soitin. Koita jaksaa sen
kanssa, edes vähän kerralla.
Tuntuuko helpolta? Näillä
tiedoilla ja opeilla voitte jakaa vastuut kenelle tahansa. Jos epäilet, onko
sinusta siihen, luota vain, että kun keskityt ja luotat kykyihisi, opit mitä
vaan. Pikku vastuu näkyy pikku palkanlisänä. Saat hyvän mielen. Hautajaisissani
6.-luokan bändi voisi soittaa Eveliinan ”Sun vika".
Hautajaiskakku.Markun leipoma Svinhuvud.
Kommentit
Lähetä kommentti