Siirry pääsisältöön

Tylypahkasta mallia!


Suomalainen koulu voisi hakea mallia Tylypahkasta. Tylypahkassa on kaikki, mitä koulussa pitää olla. Tylypahkasta löytyy ammattitaitoinen aineenopetus. Rehtori Dumbledore on rakastettava auktoriteetti. Hän on vanha ja kokenut. Taikavoimiltaan kukaan ei kykene häntä lyömään. Koulusta löytyy luokkien välinen sopiva kilvoittelu pisteistä. Koulussa on säännöllisin väliajoin koko koulun kokoavia symposiumeja, jossa syödään ja luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.  Tylypahkassa on lapselle sopivia vastavoimia. On loukkuja ja lokeroita, käytäviä ja luolastoja.
   Tylypahka on ihmismielen tiedostettu, tiedostamaton ja esitietoinen. Se on unen ja valveen kudelma. Se on ystävyyttä, auttavaa todistajaa ja eheytyvää mieltä. Tylypahka on ihmisen kasvu. Tylypahka tarjoaa valoa ja varjoa. Se tarjoaa suojapaikkoja, lepokiviä, suvantopaikkoja, akanvirtoja. Tylypahka tarjoaa seikkailuja, voittoja, joukkuehenkeä, rohkeutta, uljuutta. Tylypahkassa pojat tekevät tyttöihin vaikutuksen rohkeudella ja tytöt poikiin pelottomuudella.
   Tylypahkassa virallinen ja epävirallinen koulu lyövät kättä. Pitää osata käyttäytyä oppineiden akateemikkojen edessä. Sitten on ne ihanat epävirallisuuden ruumiillistumat: Hagrid ja Voro. Jokaisessa koulussa pitäisi olla Hagrid ja Hagridilla oma riistanvartijan mökki, jossa voi käydä keskustelemassa mistä vain. Hagrid on Freud, Tommy Hellsten ja Jari Sinkkonen samassa myyränraatopersoonassa.  Hagrid on myös mielisairaalatyön edelläkävijä Illka Taipaleen ja Claes Andersonin ristisiitos. Hagridilla on aina aikaa.  Voro on taas ihanan kiukkuinen ja vihainen, mutta sanomattoman turvallinen ja selkeärajainen, kirkasmielinen.  Suomalaisissa kouluissa on ollut talonmiehiä, joilla on pannuhuoneessa ollut oma kolo. Suomalainen talonmiesjärjestelmä mahdollisti Hagrid-ilmiön jokaisessa virastotalossa, taloyhtiössä, julkisessa kombinaatissa. Nyt se  on purettu. ISS ei ole Hagrid. Total ei ole Voro.  Keittiön emäntä tai pääkokkikin vain lämmittää ruuat ja mumisee hiljaisesta ruokailusta. Muistan kokkeja, jotka ovat kasvattaneet kitisijöitä ja nurisijoita railakkaalla verbaliikalla ja laittanut jauhot suuhun pelkällä katseella. Monella hyvällä talonmiehellä ja pääkokilla oli miellyttävä kuulon alenema. Puhe tuli suusta aina huutona, pyörremyrskynä.
  Tylypahkainen koulu edellyttää roolien ottamista. Missään nimessä ei hyväksytä pökkelyopettajuutta, sitä sellaista, jossa puhutaan opettajamaisia repliikkejä näytelmästä nimeltä Suomalainen peruskoulu, jonka kirjoitti Uno Cygnaeus 1800-luvulla. Tylypahkainen malli on ilotulitus, pakurikääpä mädännäisen luokkayhteiskunnan rungossa. Tylypahkaisessa mallissa herra on narri ja narri kuningas. Köyhällä on mahdollisuus tähtiin, rikkaalla lupa retkahtaa pimeyden voimiin. Tylypahka on eksistentiaalista aaltoilua hyvän ja pahan välillä, joka jokaisesta löytyy. 
   Lisäksi Tylypahkaisessa mallissa opettajat tekevät virheitä, jopa kohtalokkaita sellaisia. On epäoikeudenmukaisia opettajia. Epäoikeudenmukainen opettaja on paras opettaja opettamaan oikeudenmukaisuutta. Lukekaa Pottereita. Niistä löytyy ihmisyys. Se noituus ja taikuus, plääh antaa sen olla, mutta ihmismielen kehityksen kuvaajana se on mieletön.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaiset pöytätavat

Ystäväni käy työasioidensa takia Kiinassa monta kertaa vuodessa. Hän kuvaili kiinalaisia pöytätapoja kovin erilaisiksi kuin mihin meidät on Suomessa ja muissakin läntisissä maissa  kasvatettu. Syöminen on sotkuista. Roskat heitetään reippaasti lattioille ja seinille. Ruokailu on kovaäänistä. Tarjoilijaa komennetaan kovaan ääneen. Nuudelikeittoja hörpitään äänekkäästi ja maiskutellaan mässyttäen ja roiskuttaen. Röyhtäileminen on tyytyväisen asiakkaan merkki. Ruuan loppuun asti syöminen on epäkohteliasta. Piereskelykin on ihan ok.     Aivan kuin kiinalaiset ilkkuisivat meidän tavoillemme. Nythän on niin, että Kiina on ja tulee olemaan tärkeä kauppakumppani Suomelle vielä pitkään. Itänaapurin kanssa pärjäsimme sodan jälkeisinä vuosina erittäin hyvin, kun meillä oli viinaa vähän ja sekin huonoa ja kallista ja heillä erinomaista ja paljon.  Suomalainen kaupparatsu opetteli mielellään venäläisiä pöytatapoja ja siinä sivussa sovittiin paperikombinaattien ja jäänmurtajien rakentamisesta.

Huonosti kasvatettu lapsi

Puhutaan haastavista, haastavasti käyttäytyvistä lapsista. Väärin. Pitää puhua huonosti kasvatetuista lapsista ja hyvätapaisista lapsista. Oppilas näytti minulle videon, jossa poika on seksuaalisessa kanssakäymisessä kanan kanssa. Ok. Tiedän, että netistä löytyy kaikenlaista, jopa eläinpornoa. Kerroin Wilma-viestissä vanhemmille, että oppilas näyttää tällaista videota kavereilleen ja muutenkin hänen sanavarastonsa käsittelee navan alla olevaa anatomiaa. Muu luokka on mutella, aivan hiljaa, kun yksi saastuttaa ilmaston yltiöseksuaalisella kielenkäytöllä. Äiti vastasi, että oppilaan kanssa on oltava tiukkana. Mitä! Mitä helvettiä? Jos heidän lapsensa kanssa opettaja on liian kiltti/mukava, poika reagoi näyttämällä eläinpornoa ja puhuu rumia? En ymmärrä logiikkaa. Lapsi on huonosti kasvatettu. Minkä minä sille voin? Olisiko sopiva tiukkuus 20 vuotta Siperiassa? Tai vuosi rajavartijana? Laitanko lapsen juoksemaan 20 kilometriä? Kiellänkö syömästä kouluruokaa? Pimeässä kaapissa syyslomaan

Mikael Jungner teki tv-historiaa

Katsoin eilen Farmi-Suomen avausjakson. Jakso linkittyy kasvatukseen, ideaalikasvatukseen, täydellisesti. Suuri, jättimäinen kiitos siitä kuuluu Mikael Jungnerille. Torppari, joka sai määrätä ensimmäisen osallistujan kaksintaisteluun, valitsi Mikaelin. Hän pohjusti filosofiaansa, että hän ei halua pudottaa farmin hommamiehiä, Puuha-Petejä, koska ajatteli, että voimakkaita miehiä tarvitaan farmin jatkotöissä enemmän kuin mahdollisesti ei niin voimakkaita farmin jäseniä. Mikael sai tehtäväksi valita itselleen kaksintaistelupartnerin. Ennen valintaa Mikaelin kanssa muut jäsenet antoivat ohjeita, mm. valitse itseäsi heikompi vastus, niin omat mahdollisuutesi päästä jatkoon kasvavat.  Näin Mikael ei tehnyt.   Mikael valitsi vastustajakseen ensimmäisen jakson voimamiehen, kuningaskotka Janne Ahosen, sen mitä ei-ilmeisimmän. Hän ihasteli Daavid vastaan Goljat-tilannetta. Lisäksi hän perusteli upeasti valintaa moraalisen valinnan näkökulman perspektiivistä. Hän ajatteli, että jos hän valitsee