Luin kirjan Yrjö Kallisesta.
Kiitos Perttu Häkkisen toukokuisen teeman saman nimisessä ohjelmassaan, tulin
tutustuneeksi Kalliseen, Pekka Ervastiin ja teosofiaan. Löysin itsestäni
teosofin. Nytkö ryntään noutamaan jäsenkirjaa? Olenko hurahtanut? En ja kyllä.
Teosofia syntyi 1800-luvun lopulla. Aika
oli kypsä teosofialle. Lyhyesti kiteytettynä teosofia pyrkii yhdistämään
ihmiskunnan kaiken tähän päivään asti oivaltamat ajatukset. Teosofia pyrkii
yhdistämään idän ja lännen uskonnot, filosofiat ja kaikki muut opilliset ja
opeista vapaat ainekset. Pasifismi ja veljesrakkaus sekä panteistinen elämän
kunnioitus kuuluivat alusta asti teosofiaan. Kunnianhimoista, eikö totta?
Lisäksi siihen sekoittui ylimaallisia aineksia johtuen kenties juuri siitä,
että 1800- ja 1900-luvun taitteessa syntyi voimakas kiinnostus ihmisen
alitajunnan tai tiedostamattoman tutkimiseen, jossa etenkin Sigmund Freud ja
C.G. Jung kunnostautuivat. Myös paranormaalit ilmiöt ja muut rajan takaiset
asiat kiinnostivat.
Teosofia kuitenkaan ei sovellu laumasieluille.
Jokainen teosofi luo oman teosofiansa. Ei voi roikkua, riippua kenessäkään.
Hessen sanoin, jokaisen itseään tiedostavan ihmisen tulee luoda omasta
elämästään itsensä näköinen synteesi, kudelma, jota hän nimitti
lasihelmipeliksi. Yhdenkään teosofia tai lasihelmipeli täten älköön olko
samanlainen. Samoja aineksia voi olla, mutta järjestys on aina yksilöllinen.
Kallinen syntyi 1886 Ouluun. Hänen isänsä oli sosialisti. Yrjöstäkin
tuli sosialisti. Hän näki työläisten kurimuksen kapitalistisen järjestelmän
kurittaessa työläisiä. Olosuhteet olivat heikot. Työantaja saattoi irtisanoa
mielivaltaisesti työläisen, mikä teki elämästä vaikeasti ennustettavan. Palkat
olivat kehnot, asumukset olivat alkeellisia, ruokahuolto kaupungissa toimi huonosti.
Hassua, että yhteiskunta juuri tällä hetkellä pyrkii luomaan lakeja, joilla
työntekijän asemaa pyritään kunnolla huonontamaan. Kallinen joutui vuoden 1918
kahinoihin mukaan. Asetta hän ei kantanut. Siitä huolimatta hänet vangittiin ja
hän istui vankileireillä 4 vuotta. Hän sai neljä kuolemantuomiota
vankeusaikanaan, mutta yhtäkään ei pantu toteen. Vankeusaikanaan hänen
teosofiansa syveni. Hän tajusi ja vannoi itselleen, kun vankitoverit
viereisillä lavitsoilla kuolivat nälkään, että hän ei enää koskaan anna
kenenkään määrätä, mitä Kallinen saa sanoa, ja miten Kallisen pitää mistään
asiasta ajatella. Hän teki itselleen selväksi, että on se sitten ihmisen tai
omatunnon ääni, niin sitä on kuuleminen.
Vankeusaikana hänen jouluaattona kuolemaan tai elinikäiseen vankeuteen
tuomituille vankitovereilleen pitämänsä kuuluisa teosofinen puhe, ”Rottapuhe”,
on yksi hienoimpia koskaan lukemiani puheita, jonka voi miltei
kokonaisuudessaan lukea Matti Salmisen kirjoittamassa Kallis-kirjassa ” Yrjö
Kallinen-elämä ja teot” . Rottapuhetta pitäessään hän riiputti tovereidensa
silmien edessä hännästä kuollutta rottaa, ja kävi sokraattisen dialogien siitä,
mikä erottaa ihmisen eläimestä. Ai saatana, mitkä kulissit rottapuheelle!
Jouluaattona vankileirillä.
Teosofia haastaa ihmisen elinikäiseen oppimiseen, oman tien löytämiseen.
Kirjan lopussa Kallinen nostaa kaiken kasvatus-ja opetustyön ideaksi totuuden,
hyvyyden ja kauneuden tavoittelemisen. Ne ovat antiikin hyveitä. Niitä kohti on
hyvä mennä ja niitä miettiä.
Teosofian alkuaikoina teosofian piirissä vaikutti oppinut teosofi
Krisnamurti. Kallinenkin kertoi ihailleensa Krisnamurtin ajatuksia. Krisnamurti
huomasi, että hänen ympärilleen alkoi kerääntyä opetuslasten joukko, jotka
ihailivat häntä. Krisnamurtia alkoi homma tympäistä niin paljon, että hän
lopetti ihmisille teosofiasta puhumisen tykkänään. Hän teki selväksi, että
teosofia ei ole sitä, että minun tieni ovat teidän. Etsi itse oma tie.
Olen vaikuttunut teosofiasta. Totuutta on jokaisen syytä tavoitella.
Yhdessä sitä ei voi löytää. Yhdessä sitä voi jakaa. Meidän opettajien pitäisi
tätä ääntä kuunnella ja suhtautua säädöksiin, asetuksiin, opseihin,
digiloikkiin ja aivan kaikkiin aikamme esiin nostamiin ilmiöihin ja
vaatimuksiin teosofi Kallisen esimerkin mukaisesti.
Kommentit
Lähetä kommentti