Siirry pääsisältöön

En tykkää, halua, tarvitse.


”En halua, en tykkää, ei mun tarvii”. Lasten suusta kuulee usein näitä perusteluja. Luistimet jätetään kotiin, kun ”jää on liian liukas”. Isä ja äitikin saattavat sanoa, ettei lapsen tarvitse tehdä ” jos ei se kerran halua”. –”En minä sitä voi pakottaa”, äiti kertoo ihan tosissaan. Miten me koulussa siihen pystymme ilman oikeudenkäyntejä ja syytettä henkisestä väkivallasta ja lapsen raiteilta suistamisesta, jos vanhemmat eivät onnistu. Mikä  on, kun ei enää onnistu? Armeijassa opin saman luistauttamismallin. Silloin naureskeltiin, kun haettiin vemppaa veksistä omalla diagnoosilla ”rintaan pistää ja vituttaa. 
   Kypärää ei voi laittaa päähän, kun on liian paksu tupsupipo ja äiti ei pakannut ohuempaa pipoa ja siksi ei voi luistella.  Ohjeistin leikkaamaan tupsun pois. Koulun lainakypärä on väärän värinen, ei voi luistella. Käskin värittää kypärän tussilla. Koulun lainapipo ei kelpaa. Niissä on muka täitä.
   Luistelutunnilla 15 asteen pakkasessa ja kovassa tuulessa lapsilla oli verkkarit, niiden alla lyhyet kalsarit. Pipot olivat kotona. Hanskat villaset ja heti märät. Lapset eivät tykkää, halua ja tarvitse toppavaatteita. Kolme kaveria sanoi, että me karkaamme. Karatkaa vain! Soitan poliisit perään.
  Opettajien tehtäväksi jää maanittelu, rohkaisu, anominen, rukoilu, että tulkaa tunnille edes. Mitä hemmettiä? Maanittelutieteen maisterit pyörittelevät empaattisia silmiään ja maanittelevat lapsia edes kokeilemaan luistimia, rohkeasti vain. Ei ne luistimet pure. Kyllä sinä pystyt. Pystyt luistelemaan. Eikö ollutkin ihan kivaa, mitäs sanot? Ai ei ollut.
  Nykylapsi on kuin esteen ylittämisestä kieltäytyvä esteratsu, jota maanitellaan yrittämään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaiset pöytätavat

Ystäväni käy työasioidensa takia Kiinassa monta kertaa vuodessa. Hän kuvaili kiinalaisia pöytätapoja kovin erilaisiksi kuin mihin meidät on Suomessa ja muissakin läntisissä maissa  kasvatettu. Syöminen on sotkuista. Roskat heitetään reippaasti lattioille ja seinille. Ruokailu on kovaäänistä. Tarjoilijaa komennetaan kovaan ääneen. Nuudelikeittoja hörpitään äänekkäästi ja maiskutellaan mässyttäen ja roiskuttaen. Röyhtäileminen on tyytyväisen asiakkaan merkki. Ruuan loppuun asti syöminen on epäkohteliasta. Piereskelykin on ihan ok.     Aivan kuin kiinalaiset ilkkuisivat meidän tavoillemme. Nythän on niin, että Kiina on ja tulee olemaan tärkeä kauppakumppani Suomelle vielä pitkään. Itänaapurin kanssa pärjäsimme sodan jälkeisinä vuosina erittäin hyvin, kun meillä oli viinaa vähän ja sekin huonoa ja kallista ja heillä erinomaista ja paljon.  Suomalainen kaupparatsu opetteli mielellään venäläisiä pöytatapoja ja siinä sivussa sovittiin paperikombinaattien ja jäänmurtajien rakentamisesta.

Huonosti kasvatettu lapsi

Puhutaan haastavista, haastavasti käyttäytyvistä lapsista. Väärin. Pitää puhua huonosti kasvatetuista lapsista ja hyvätapaisista lapsista. Oppilas näytti minulle videon, jossa poika on seksuaalisessa kanssakäymisessä kanan kanssa. Ok. Tiedän, että netistä löytyy kaikenlaista, jopa eläinpornoa. Kerroin Wilma-viestissä vanhemmille, että oppilas näyttää tällaista videota kavereilleen ja muutenkin hänen sanavarastonsa käsittelee navan alla olevaa anatomiaa. Muu luokka on mutella, aivan hiljaa, kun yksi saastuttaa ilmaston yltiöseksuaalisella kielenkäytöllä. Äiti vastasi, että oppilaan kanssa on oltava tiukkana. Mitä! Mitä helvettiä? Jos heidän lapsensa kanssa opettaja on liian kiltti/mukava, poika reagoi näyttämällä eläinpornoa ja puhuu rumia? En ymmärrä logiikkaa. Lapsi on huonosti kasvatettu. Minkä minä sille voin? Olisiko sopiva tiukkuus 20 vuotta Siperiassa? Tai vuosi rajavartijana? Laitanko lapsen juoksemaan 20 kilometriä? Kiellänkö syömästä kouluruokaa? Pimeässä kaapissa syyslomaan

Mikael Jungner teki tv-historiaa

Katsoin eilen Farmi-Suomen avausjakson. Jakso linkittyy kasvatukseen, ideaalikasvatukseen, täydellisesti. Suuri, jättimäinen kiitos siitä kuuluu Mikael Jungnerille. Torppari, joka sai määrätä ensimmäisen osallistujan kaksintaisteluun, valitsi Mikaelin. Hän pohjusti filosofiaansa, että hän ei halua pudottaa farmin hommamiehiä, Puuha-Petejä, koska ajatteli, että voimakkaita miehiä tarvitaan farmin jatkotöissä enemmän kuin mahdollisesti ei niin voimakkaita farmin jäseniä. Mikael sai tehtäväksi valita itselleen kaksintaistelupartnerin. Ennen valintaa Mikaelin kanssa muut jäsenet antoivat ohjeita, mm. valitse itseäsi heikompi vastus, niin omat mahdollisuutesi päästä jatkoon kasvavat.  Näin Mikael ei tehnyt.   Mikael valitsi vastustajakseen ensimmäisen jakson voimamiehen, kuningaskotka Janne Ahosen, sen mitä ei-ilmeisimmän. Hän ihasteli Daavid vastaan Goljat-tilannetta. Lisäksi hän perusteli upeasti valintaa moraalisen valinnan näkökulman perspektiivistä. Hän ajatteli, että jos hän valitsee