Siirry pääsisältöön

Jason-kirjat



Muistatteko Jasonin, 70-luvun mainion kerrostalolapsen, jonka äiti Kaarina oli töissä Itä-Saksalaisessa tai Neuvostoajan tölkkitehtaassa. Myös puolalainen suolakurkkutehdas saattoi olla Kaarinan työpaikka. Tarinassa kerrotaan, että Kaarinan täytyy keskittyä tölkkihihnastolla työhönsä, ettei rytmi hajoa. Jos niin käy, on kiire ottaa rytmi kiinni. Voi tulla tölkkisuma ja sosialistinen järjestelmä hajoaa ja syntyy IVY.  Kaarinan rahat eivät riitä elämiseen, koska Kaarina haluaa ostaa Jasonille talvitakin. Siksi Kaarina käy kirjaston alastonmaalauskerhossa seisomassa alastomana erilaisissa asennoissa, kun Kaarinalla on uhkeat muodot ja paksu tukka. Jason on mukana ja Jason katsoo skissejä äidistään ja ei tunnista niistä äitiään. Kaarina käy usein kampaajalla. Jason on mukana. Kaarina näyttää erilaiselta hiukset pestynä, papiljotit päässä, permanenttikoneen alla, kuvun alla. Jason ei tunnista aina äitiään ja näkee hänet Janus-kasvoisena. Jason joutuu myös joskus parturiin. Hyvin menneen tölkkitehdas-päivän, alastonmallikerhon tai onnistuneen kampaajakäynnin jälkeen Jason saa valita jätskin. Jason valitsee sosialistisen karviaismarjaraparperikasvissosepallojäätelön. Viimeisellä sivulla Jason leipoo Kaarinan kanssa. Kaarinalla on kova kiire ja rahat tiukassa. Jasonin isä on jossakin. Luulen, että hän on gdanskilaisessa satamakuppilassa kuuntelemassa Lech Walesaa ja solidaarisuus-liike kiinnostaa.
Jasonin on luonut Camilla Mickwitz, jonka kynästä on tarina ja kuvitus. Lapsena pidin Jasonista. Kaarina näytti kauniilta ja ihanalta, turvalliselta. Tuntui ihanalta omassa sydämessä, kun Kaarina piti Jasonia mielessä niin kauniisti. Halusin varmasti trauma-lapsena samaa. Kannattaa tutustua. Miksi emme palaisi 70-luvun suloiseen ankeuteen, 80-luvun alkeellisiin loiston vuosiin? Olen valmis! Tai mitä helvettiä, minähän olen 70-luvulla. Olen luokanopettaja. Alastonmallius? Ei onnistu. Liian kalvakka, liian pieni, liian metabolinen, liian hermostunut, säikky, ahdistettu kanarialintu. Ei kukaan halua maalata piikkisikaa.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaiset pöytätavat

Ystäväni käy työasioidensa takia Kiinassa monta kertaa vuodessa. Hän kuvaili kiinalaisia pöytätapoja kovin erilaisiksi kuin mihin meidät on Suomessa ja muissakin läntisissä maissa  kasvatettu. Syöminen on sotkuista. Roskat heitetään reippaasti lattioille ja seinille. Ruokailu on kovaäänistä. Tarjoilijaa komennetaan kovaan ääneen. Nuudelikeittoja hörpitään äänekkäästi ja maiskutellaan mässyttäen ja roiskuttaen. Röyhtäileminen on tyytyväisen asiakkaan merkki. Ruuan loppuun asti syöminen on epäkohteliasta. Piereskelykin on ihan ok.     Aivan kuin kiinalaiset ilkkuisivat meidän tavoillemme. Nythän on niin, että Kiina on ja tulee olemaan tärkeä kauppakumppani Suomelle vielä pitkään. Itänaapurin kanssa pärjäsimme sodan jälkeisinä vuosina erittäin hyvin, kun meillä oli viinaa vähän ja sekin huonoa ja kallista ja heillä erinomaista ja paljon.  Suomalainen kaupparatsu opetteli mielellään venäläisiä pöytatapoja ja siinä sivussa sovittiin paperikombinaattien ja jäänmurtajien rakentamisesta.
Lähetä kommentti
Read more »

Huonosti kasvatettu lapsi

Puhutaan haastavista, haastavasti käyttäytyvistä lapsista. Väärin. Pitää puhua huonosti kasvatetuista lapsista ja hyvätapaisista lapsista. Oppilas näytti minulle videon, jossa poika on seksuaalisessa kanssakäymisessä kanan kanssa. Ok. Tiedän, että netistä löytyy kaikenlaista, jopa eläinpornoa. Kerroin Wilma-viestissä vanhemmille, että oppilas näyttää tällaista videota kavereilleen ja muutenkin hänen sanavarastonsa käsittelee navan alla olevaa anatomiaa. Muu luokka on mutella, aivan hiljaa, kun yksi saastuttaa ilmaston yltiöseksuaalisella kielenkäytöllä. Äiti vastasi, että oppilaan kanssa on oltava tiukkana. Mitä! Mitä helvettiä? Jos heidän lapsensa kanssa opettaja on liian kiltti/mukava, poika reagoi näyttämällä eläinpornoa ja puhuu rumia? En ymmärrä logiikkaa. Lapsi on huonosti kasvatettu. Minkä minä sille voin? Olisiko sopiva tiukkuus 20 vuotta Siperiassa? Tai vuosi rajavartijana? Laitanko lapsen juoksemaan 20 kilometriä? Kiellänkö syömästä kouluruokaa? Pimeässä kaapissa syyslomaan
3 kommenttia
Read more »

Mikael Jungner teki tv-historiaa

Katsoin eilen Farmi-Suomen avausjakson. Jakso linkittyy kasvatukseen, ideaalikasvatukseen, täydellisesti. Suuri, jättimäinen kiitos siitä kuuluu Mikael Jungnerille. Torppari, joka sai määrätä ensimmäisen osallistujan kaksintaisteluun, valitsi Mikaelin. Hän pohjusti filosofiaansa, että hän ei halua pudottaa farmin hommamiehiä, Puuha-Petejä, koska ajatteli, että voimakkaita miehiä tarvitaan farmin jatkotöissä enemmän kuin mahdollisesti ei niin voimakkaita farmin jäseniä. Mikael sai tehtäväksi valita itselleen kaksintaistelupartnerin. Ennen valintaa Mikaelin kanssa muut jäsenet antoivat ohjeita, mm. valitse itseäsi heikompi vastus, niin omat mahdollisuutesi päästä jatkoon kasvavat.  Näin Mikael ei tehnyt.   Mikael valitsi vastustajakseen ensimmäisen jakson voimamiehen, kuningaskotka Janne Ahosen, sen mitä ei-ilmeisimmän. Hän ihasteli Daavid vastaan Goljat-tilannetta. Lisäksi hän perusteli upeasti valintaa moraalisen valinnan näkökulman perspektiivistä. Hän ajatteli, että jos hän valitsee
1 kommentti
Read more »