Olen tullut allergiseksi toisaalta puheeseen. Viimeksi tähän törmäsin OAJ:n työhyvinvointibarometrien tulosten tulkinnassa. Työuupumus on lisääntynyt, toisaalta yhteistyöstä on saatu lisäpoweria. Ilmaistaan huoli ensiksi ja sitten otetaan käyttöön toisaalta-puhe, jolla sanomaa saadaan lievennettyä. Miksi pitää lieventää? Ettei kukaan suutu? Kuka joku? Putin? Venäjä. Ettei olla liian kielteisiä?
Työinto on laskenut, toisaalta työnkuva on monipuolistunut. Kolmiportainen tuki väsyttää opettajia, toisaalta se täyttää tyhjää viikonloppua. Uupumus on lisääntynyt etäopetuksen aikana, toisaalta väsymys aviopuolisoa kohtaan on ilahduttavasti lisääntynyt. Wilma on helpottanut yhteydenpitoa huoltajien kanssa, toisaalta se on vaikeuttanut. Venäjä uhkaa maailmanrauhaa, toisaalta Venäjä tarjoaa vaihtoehtoisen tulkinnan tulevaisuudesta. Tieto lisää tuskaa, toisaalta tuska vähentää tietoa.
Kun puhutaan vakavasti työntekoa haittaavista ja rasittavista asioista, sen yhteydessä ei pidä käyttää rinnastaen toisaalta-puhetta. Toisaalta sillä saadaan sotkettua alkuperäinen sanoma. Lapsuuteni Satakunnassa käytettiin ilmausta "toisenkaut". Fuck toisaalta!
Kommentit
Lähetä kommentti