Joulukuusi oli koristeltu. Sähkökynttilät loistivat kuusen oksilla.
Ikkunalaudalla loimottivat perinteiset talikynttilät. Kahvi höyrysi aikuisten
kupeissa. Radiossa soi Euroradion joulukonsertti Nürnbergista. Es ist ein Ros
entsprungen, Tuo armon valkokyyhky lauloi Bambergilainen
jänteväkurkkuinen barokkikuoro. Totesin vaimolleni, että meillä onkin tänä
vuonna hieman pienempi joulukuusi kuin viime vuonna. Poikani katseli kuusta ja
totesi, että me uskotaan Jeesukseen vähemmän kuin muut. Hienosti ajateltu,
sanoin hänelle. Mietin mielessäni, että meillä ei olisi kuusta ollenkaan, jos
oman uskoni mukaan kuusen koko ratkaistaisiin.
Perheen
kuopus ei avannut suklaakalenterinsa luukkuja. Hän sanoi avaavansa kaikki
luukut jouluaattona. Silloin saa enemmän suklaata yhdellä kertaa. Kun kuusi oli
tupaan tuotu, hän nukkui kuusen alla sen valoja ihastellen ja tuoksua nuuhkien.
Hän oli pakahtua joulusta. Voiko jouluun tukehtua? Joulu kuristi, uhri makasi
juhlapyhät henkitoreissaan ja loppiaisena heitti henkensä itämaan tietäjien
jalkojen juurelle, noiden idän beduiinien loskaisten kalossien eteen.
Henkilökunnan joulukahvituksessa rehtoria
kiiteltiin kärsivällisyydestä. Syksyllä oli ollut paljon perinteisestä
koulunpidosta poikkeavaa ohjelmaa. Oli juhlittu 100-vuotiasta Suomea ja koulun kunniaksi oli järjestetty 50-vuotisjuhlat. Oli pidetty puheita, kahvitettu kutsuvieraita, paiskattu kättä, puhuttu niitänäitä, pönötetty, hyssytelty lapsia hiljaiseksi, näytetty isänmaallista naamaa, hilattu lippua salkoon ylös ja alas, veisattu virsiä ja marssilauluja kaiken maailman esivallan hyväksi ja kunnioitukseksi ja ennen kaikkea pidetty lapsivihamielistä virkamieskulissi-ilmettä päivästä toiseen kasvohalvauksen uhalla. Oli jouduttu käyttäytymään, kuten kasvatusalan virkamiesten odotetaan käyttäytyvän.
Mitä on kärsivällisyys? Löytääkö siihen sopivan määritelmän kärsimyksen kautta?Ajattelen
kärsimyksen olevan julkituotua, raivokkaasti itkettyä kipua ja tuskaa.
Kärsivällisyys on sitä, että hymyillään, vaikka kuinka vituttaa. Peittotunne,
Stoalainen patsastunne, hampaat irvessä hymyilyä, sympaattista ahdistavan olon
yläpuolelle asettumista. Äiti, joka tyynnyttää raivokkaasti itseään ilmaisevaa lasta heijaten, rauhallisella puheella tyynnytellen ja selkää silitellen, on kärsivällinen. Onneksi kärsivällisyyttä edellytetään henkilökunnan perinteisessä joulukahvitutuksessa enää vain
rehtorilta, ja häneltäkin vain silloin, kun hänelle ojennetaan henkilökunnan kiitoksena perinteinen joulukukka kiitoksena kaikesta kärsivällisyydestä.
Kommentit
Lähetä kommentti