Vasta sitten vien sinut Pariisin, kun olemme eläkkeellä ja
kahden. Vasta sitten ostan itselleni karvapohjasukset, kun omat lapset suksivat
maailmalla. Vasta sitten vuokraamme kesämökin koko kesäksi, kun olemme varmoja,
ettemme halua matkustaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Vasta sitten teemme Lapin
vaelluksen, kun on varaa ostaa Fjällrävenin housut.
Mutta vasta sitten olen luovuttanut, kun olet nähnyt minun ostaneen työkengät!
En halua lähteä elämästä työkengät jalassa. Moni haluaa
lähteä saappaat jalassa. Oksettaa, kun ajattelenkin, että minun pitäisi lähteä
Ecco Softit jalassa. Dr Brinkmanit jalassa. Crocksit jalassa. Hän lähti
siistit, hengittävät sisäkengät jalassa. Hän lähti rennoissa lököhousuissa. Hänen
sielunsa, joka työssään viihtyi, erkani rennoista kollareista ja hengittävistä
nupunahkakengistä, joissa oli hengitysreiät.
Minä kuljen
ulkona sisäkengillä ja sisällä ulkokengillä. En perkele luovuta. Niin kauan
minulle on olemassa luvattu maa ja pääsylippu parempaan, kun sitkeästi annan
jalkojen hiota ja palella keliin sopimattomissa kengissä.
Kommentit
Lähetä kommentti