Vastuun luovutus

Vesosta vielä hieman. En usko, että on muita aloja kuin tämä rakas opetus-ja kasvatusala, jossa toimitaan yhtä vanhalla ja puisevalla kaavalla. Millä kaavalla? No, onko tuttua: Vesossa esimiehen kanssa kahlataan läpi powerpoint-maratonia, jossa esimies lukee ääneen slaidit. Kuin iltasatua kuuntelisi. Opettajat istuvat paikallaan ja lukevat slaideja, joita esimies lukee ääneen. Ihan kuin isi lukisi iltasatua Kultakutrista ja kolmesta pikku karhusta.  Saavutetaanko näin tuplaymmärrys, kun on kaksi kanavaa käytössä ja lisäksi saadaan mukana työviihtyvyyttä aina lisäävä vitutus? Miksi vitutus? Siksi, että tässä powerpoint-esityksessä käydään läpi jokaiselle vanhalle työntekijälle tuttuja asioita: Mistä muodostuu vuotuiset YS-ajat? Mikä ei ole YS-aikaa? Uudestaan käydään läpi jo keväällä yhdessä päätetty ja lukkoon lyöty tulevan lukuvuoden toimintasuunnitelma tärkeine päivämäärine, juhline ja muine erityispäivineen, jotka jokainen voi halutessaan tarkistaa koulun sivuilta. Keskustellaan ruokailuvuoroista, valvonnoista, kahvin keittovuoroista..

   Ei näin. Kaikki yllä mainittu on uutta ja hyödyllistä uudelle työntekijälle, joka aloittaa uudessa työpaikassa. Hän voisi opiskella asiat, lukea ne mappi ö:stä tai jostakin tiedostosta. Mietitäänpä hetki tätä typeryyttä. Kun paperitehtaalle tulee uusi työntekijä, niin onko koko tehtaan kaikki työntekijät näyttämässä, missä on pukuhuone, paperivarasto? Ei. Kun lätkäjoukkueeseen tulee uusi pelaaja, niin onko koko joukkue mukana palaverissa, jossa valmentaja kertoo arvoista ja näyttää, missä on jääkaappi ja missä pikkula? Ei. Miksi näin sitten opetusalalla?

   Siksi, että meidät saadaan vaivutettua henkiseen koomaan ja takalukkoon, jossa meille tai ainakin minulle tulee kokemus, etten pysty, osaa tai voi hakea omin päin edes lyijykynää, koska voin tehdä sen väärin tai joutua syytettyjen penkille syyllisenä rikokseen, joka tunnetaan nimellä omapäinen sooloilu. Omapäinen sooloilu. Itsenäinen ajattelu vaan taka-alalle ja silmiin nujerrettu ilme ja sitten voikin loppuvuoden kysellä esimieheltä kaikenlaisia älyttömiä kysymyksiä kuten, saako oppilas käydä tunnin aikana pissillä? Pitääkö oppilaan pestä kädet, jos hän ne jo pessyt, mutta kaivaa vahingossa nenää ruokailun puolivälissä? Pitääkö polkupyörä tuoda taluttaen pyörätelineeseen? Saako pyörän jättää telineen viereen, taakse, eteen, sivulle? Voiko koulun katolle kiivetä? Saako opettaja käydä pissillä välkkävalvonnassa? Näin tulee vastuu luovutettua koko ajan ja kaikesta esimiehelle. Kuulostaa turvalliselta ja ahdistavalta.