Ainiin ja Mutkutoi

Ainiin ja Mutkutoi on muuttanut kouluumme. Tulivat Japanista. Ainiin on hellyttävä ihminen. Hän on huumorintajuinen. Hän on paljastanut sivulause-ihmiseksi. Itseasiassa hän on parhaimmillaan ja hauskimmillaan kaikessa epävirallisessa, koulunpidon kannalta täysin turhissa asioissa. Ainiin tulo työpaikallemme on synnyttänyt ihanan ai niin-kulttuurin. Heti kättelyssä huomasimme, että kun Ainiin sai tai kun hän otti jonkin yhteisen työtehtävän hoitaakseen, hän seuraavassa hetkessä oli jo sen unohtanut. Kun häneltä sitten kysyttiin, mites sen ja sen projektin kanssa menee, hän vastasi iloisesti hymyillen, että ”Ai niin”. Otimme hänestä oppia ja mallia. Aina kun työnjohto antaa meille jonkin työn kannaltamme epäolennaisen tehtävän, niin kontrollikierroksella hieromme iloisen tuskaisena ohimoitamme ja sanomme naurua hytkyen ”Ai niin”. Meillä on niin hauskaa. Voitte arvata, ettemme ota enää paineita, kun työnantaja kysyy, että oletteko jo ehtinyt täyttää sen ja sen kyselyn ja vastanneet siihen ja siihen kyselyyn. Joskus työnantaja suuttuu ja käskee hoitamaan asian. Silloin ei enää voi sanoakaan ai niin. Silloin voi sanoa Mut ku toi.

  Mutkutoi tuli myös Japanista. Mutkutoi on tarkka siitä, että kaikille yhtä paljon tai yhtä vähän ja jos toi saa, niin hänenkin pitää saada. Toki niin, että Mutkutoi saa enemmän ja aina isomman palan mistä tahansa jaettavasta kakusta. Mutkutoi on opettanut meille muille opettajille juuri sellaista tarkkuuta, tervettä itsekkyyttä ja ammattiyhdistysylpeyttä ja –ryhtiä, joka meiltä on ollut pitkään kateissa. Meiltä on enää paha tulla vaatimaan oikeastaan yhtään mitään. Sanomme vain ei käy, ja  ”mut ku toi” tai ”mut ku ei tuokaan” ja loppuu vaatimukset ja turhat kyselyt ja kehitysprojektit. Meillä on niin mukavaa. Istumme kahvihuoneessa ja emme pode syyllisyyttä mistään. Huikkailemme hymy huulissa ” Ai niin” ja jos menee haastavaksi, sanomme naama rypyssä, oikeusmurhan polttomerkki poski päillä ”Mut ku toi”.  Jos ai niin ja mut ku toi ei auta, lukittaudumme luokkahuoneeseen pelaamaan videopelejä ja pelaamme terveytemme tärviölle.  Helvetin hyvä työtaisteluase!