Siirry pääsisältöön

Irti päästäminen


Kirjoitan blogia, jotta pystyn päästämään irti itseäni vaivaavista työasioista. Kirjoitan siis täysin itsekkäistä pyyteistä käsin. Blogin kirjoittaminen on kuin puhaltaisi saippuakuplia. Saippuakuplat tulevat sisältäni, eivät tiskiaineliuoksesta. Kuplien ajatukset ovat käsittelemätöntä mielen saastaa, jotka saippuakuplana saavat muodon. Katselen saippuakuplaa ja ymmärrän itseäni hetken. Kun se poksahtaa, olen päästänyt irti ja koen katharsiksen, puhdistautumisen, mielen tyyntymisen. Seuraava päivä, seuraava viikko laittaa mieleni uudelleen kuohuntaan ja kuplintaan ja taas puhallan, annan muodon ja päästän irti. Näin se menee. Tärkeä on antaa paskalle muoto ja päästää irti. Ei siinä mitään tietenkään voita, kun seuraavana päivänä uusi paskakupla jo työntyy esiin.
  Opettajia kuunnellessa irti päästämisen ajatus on monella keskeinen osa omaa työnohjausta. Jokaisella opettajalla tulisi olla itselle luonteva keino päästää irti. Näin vaikuttaisi myös olevan. Käsityöt, liikunta ja taide ovat monen keinovalikoimassa. Keskustelu kollegan kanssa epävirallisessa hengessä on myös irti päästävää. Musta huumori ja asioiden päälaelleen kääntäminen toimii hienosti. Mitä raadollisempien asioiden kanssa joutuu olemaan tekemisissä, sitä mustempaa huumori vaikuttaa olevan. Osalla toimii perjantaikänni aivan upeasti, kun pitää päästää irti työviikon kuormituksesta. Jooga ja Mindfulness ja muut hengitystekniikat ovat monelle tärkeitä irtipäästökeinoja. Opettaja-lehdessä on aina aivan lopuksi kuvahaastatteluja, joissa haastateltava kertoo, miten hän ”irtipäästää”.  Otsikot ja alaotsikot ovat tietysti minua suuresti ärsyttäviä ja ilahduttavia. Haluan niitä nyt tietysti pilkata ja parodioida, kun en muuhun pysty.
-Peippolan kätevä emäntä. Nainen tilkkutäkkien takana. Sirpa taitaa isoäidin neliöt.  Käsitöillä irti arjen oravanpyörästä.
-Melomalla huolet pois, Matilda-open burn out sai tarttumaan melaan. Aina kun on käsi kiinni melassa, on irti työasijoista.
- Gunnulan keskuskoulun puuhatytsi-Tupu ”turbulenssi” Hinkkisen tukevat tuohityöt rentouttavat tuohipiiriläisiä.  Arki unohtuu ja pääsee irti, kun Tupun piirissä väännetään tuohta.
- Micke pukeutuu oravaksi ja soittaa black metallia ”Perskoulu”-nimisessä yhtyeessä. Perskoulun suurin hitti ”Persvako” soi jo viidettä vuotta Educa-messujen tunnarina. 
- Ismo on ultramaratoonari. Perjantaina kun työt loppuvat, Ismo lähtee juoksemaan ja juoksee koko viikonlopun maanantaiaamuun asti. Ei tätä vaihtaisi mihinkään. Polvinivelet on kyllä vaihdettu pariin kertaan.
- Carita valaa mehiläisvahatuohuksia Yli-Munakan kyläseuran puuha-Berttojen kanssa. Jokaiseen tuohukseen jää ripaus huolta ja murhetta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaiset pöytätavat

Ystäväni käy työasioidensa takia Kiinassa monta kertaa vuodessa. Hän kuvaili kiinalaisia pöytätapoja kovin erilaisiksi kuin mihin meidät on Suomessa ja muissakin läntisissä maissa  kasvatettu. Syöminen on sotkuista. Roskat heitetään reippaasti lattioille ja seinille. Ruokailu on kovaäänistä. Tarjoilijaa komennetaan kovaan ääneen. Nuudelikeittoja hörpitään äänekkäästi ja maiskutellaan mässyttäen ja roiskuttaen. Röyhtäileminen on tyytyväisen asiakkaan merkki. Ruuan loppuun asti syöminen on epäkohteliasta. Piereskelykin on ihan ok.     Aivan kuin kiinalaiset ilkkuisivat meidän tavoillemme. Nythän on niin, että Kiina on ja tulee olemaan tärkeä kauppakumppani Suomelle vielä pitkään. Itänaapurin kanssa pärjäsimme sodan jälkeisinä vuosina erittäin hyvin, kun meillä oli viinaa vähän ja sekin huonoa ja kallista ja heillä erinomaista ja paljon.  Suomalainen kaupparatsu opetteli mielellään venäläisiä pöytatapoja ja siinä sivussa sovittiin paperikombinaattien ja jäänmurtajien rakentamisesta.

Huonosti kasvatettu lapsi

Puhutaan haastavista, haastavasti käyttäytyvistä lapsista. Väärin. Pitää puhua huonosti kasvatetuista lapsista ja hyvätapaisista lapsista. Oppilas näytti minulle videon, jossa poika on seksuaalisessa kanssakäymisessä kanan kanssa. Ok. Tiedän, että netistä löytyy kaikenlaista, jopa eläinpornoa. Kerroin Wilma-viestissä vanhemmille, että oppilas näyttää tällaista videota kavereilleen ja muutenkin hänen sanavarastonsa käsittelee navan alla olevaa anatomiaa. Muu luokka on mutella, aivan hiljaa, kun yksi saastuttaa ilmaston yltiöseksuaalisella kielenkäytöllä. Äiti vastasi, että oppilaan kanssa on oltava tiukkana. Mitä! Mitä helvettiä? Jos heidän lapsensa kanssa opettaja on liian kiltti/mukava, poika reagoi näyttämällä eläinpornoa ja puhuu rumia? En ymmärrä logiikkaa. Lapsi on huonosti kasvatettu. Minkä minä sille voin? Olisiko sopiva tiukkuus 20 vuotta Siperiassa? Tai vuosi rajavartijana? Laitanko lapsen juoksemaan 20 kilometriä? Kiellänkö syömästä kouluruokaa? Pimeässä kaapissa syyslomaan

Mikael Jungner teki tv-historiaa

Katsoin eilen Farmi-Suomen avausjakson. Jakso linkittyy kasvatukseen, ideaalikasvatukseen, täydellisesti. Suuri, jättimäinen kiitos siitä kuuluu Mikael Jungnerille. Torppari, joka sai määrätä ensimmäisen osallistujan kaksintaisteluun, valitsi Mikaelin. Hän pohjusti filosofiaansa, että hän ei halua pudottaa farmin hommamiehiä, Puuha-Petejä, koska ajatteli, että voimakkaita miehiä tarvitaan farmin jatkotöissä enemmän kuin mahdollisesti ei niin voimakkaita farmin jäseniä. Mikael sai tehtäväksi valita itselleen kaksintaistelupartnerin. Ennen valintaa Mikaelin kanssa muut jäsenet antoivat ohjeita, mm. valitse itseäsi heikompi vastus, niin omat mahdollisuutesi päästä jatkoon kasvavat.  Näin Mikael ei tehnyt.   Mikael valitsi vastustajakseen ensimmäisen jakson voimamiehen, kuningaskotka Janne Ahosen, sen mitä ei-ilmeisimmän. Hän ihasteli Daavid vastaan Goljat-tilannetta. Lisäksi hän perusteli upeasti valintaa moraalisen valinnan näkökulman perspektiivistä. Hän ajatteli, että jos hän valitsee