Siirry pääsisältöön

Alias vai Jeesus, ollako vai eikö?


Joululoma. Joulukirkossa suuresti arvostamallani papilla oli flunssa. Hartauden jälkeen hän totesi, että kuusiallergia. Kappeliin tuotu joulukuusi ja liian myöhään aloitettu antihistamiinilääkitys oli laukaissut allergisen flunssan. Voiko enkeleille, Jeesukselle, seimelle, joulun sanomalle, joulun ihmeelle olla allerginen? Ainakin voi kuvitella, että voi.
   Olen väsynyt. Väsynyt työstä. Väsynyt myös joulusta. Moni luokkani lapsi olisi halunnut jäädä erityisopettajan luokkaan kirkkoon kuulumattomien kanssa pelaamaan Aliasta. Valistin, sivistin. Kerroin, minkä ikäiseksi vanhemmat päättävät kirkkoon kuulumisesta. Eivät tykkää Jeesus-jutuista. Ihmettelevät, miksi Jeesus kuuluu jouluun? Raavin ihoa. Minulla ei ole psoriasista. Olen hämmentynyt. Olen man on the moon.  Kerron, miksi joulua vietetään ulkoavaruudesta Tellukselle laskeutuneille Alieneille. Kerron, etten kuulu kirkkoon, eikä minua vapahda Jeesus. Kerron, että joulukirkko on kaunis kokemus. Se on esteettistä kasvatusta. Estetiikka on hyvyyteen ja kauneuteen opettamista, aistien herkistämistä. Kasvatetaan herkistymään kauneudelle. Kristinusko, joulu ja Jeesus on linkki Suomen menneisyyteen. Lapset eivät haluaisi nousta seisomaan Enkeli taivaan 10 säkeistössä, jossa lauletaan Kunniaa Jumalalle, joka uhrasi ainokaisen poikansa, jotta.. Sanon lapsille, että meillä suomalaisilla on ollut ja on hyvä Jumala. Sen kunniaksi kannattaa nousta 24 sekunniksi. Ei se ole tekopyhää ja sen edessä on saivartelua kysyä  miksi?
   Minua väsyttää. Opetan lapsille, mitä nälkä tarkoittaa, mikä viesti nälällä on? Opetan, miksi kiusaaminen on rikos ihmisyyttä vastaan. Avaan ryhmädynamiikkaa. Paljastan kusipäät ja teen kusipäiden kunnioittamisesta mahdotonta. Paljastan vääryydet. Kultalusikkalasten kuvitelmaa omasta paremmuudesta horjutan pienen miehen raivolla. Luon pohjaa suomalaiselle sankarimyytille: Sekakäyttäjäisän, työttömän yksinhuoltaja-alkoholistiäidin lapsesta voi tulla mitä vain.  Hänestä voi tulla sydämen sivistynyt terapian käynyt alempaan keskiluokkaan kuuluva humanisti. Hänestä voi kuoriutua piinkova ylempään keskiluokkaan kuuluva uutta luova luonnontieteilijä. Ja siinä se taas on. Se on  joulun sanoma. Joulun sanomassa roolit heittävät härän pyllyä, köyhästä tulee rikas, rikkaasta tuhlaajapoika, rakastetusta hylkiö, hylkiöstä pyhimys.
   Minua väsyttää kertoa, miksi pitää nukkua riittävästi. Miksi pitää ulkoilla? Miksi me opettelemme laulamaan? Miksi me syömme kasviksia? Miksi me elämme? Miksi? Miksi se minua väsyttää? Siksi, että minulla on tuplaroolitus. Olen luokanopettajan ja vanhemman roolissa. Siitä se tulee se lätinä, että ensin pitää kasvattaa, että voi opettaa. Mitä ne vanhemmat sitten tekevät? Siitä minulla ei ole aavistustakaan. Omat lapseni pelaavat väkivaltapelejä juuri nyt, kun minä viisastelen ihmiskunnalle. Että olen pölvästi!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaiset pöytätavat

Ystäväni käy työasioidensa takia Kiinassa monta kertaa vuodessa. Hän kuvaili kiinalaisia pöytätapoja kovin erilaisiksi kuin mihin meidät on Suomessa ja muissakin läntisissä maissa  kasvatettu. Syöminen on sotkuista. Roskat heitetään reippaasti lattioille ja seinille. Ruokailu on kovaäänistä. Tarjoilijaa komennetaan kovaan ääneen. Nuudelikeittoja hörpitään äänekkäästi ja maiskutellaan mässyttäen ja roiskuttaen. Röyhtäileminen on tyytyväisen asiakkaan merkki. Ruuan loppuun asti syöminen on epäkohteliasta. Piereskelykin on ihan ok.     Aivan kuin kiinalaiset ilkkuisivat meidän tavoillemme. Nythän on niin, että Kiina on ja tulee olemaan tärkeä kauppakumppani Suomelle vielä pitkään. Itänaapurin kanssa pärjäsimme sodan jälkeisinä vuosina erittäin hyvin, kun meillä oli viinaa vähän ja sekin huonoa ja kallista ja heillä erinomaista ja paljon.  Suomalainen kaupparatsu opetteli mielellään venäläisiä pöytatapoja ja siinä sivussa sovittiin paperikombinaattien ja jäänmurtajien rakentamisesta.

Huonosti kasvatettu lapsi

Puhutaan haastavista, haastavasti käyttäytyvistä lapsista. Väärin. Pitää puhua huonosti kasvatetuista lapsista ja hyvätapaisista lapsista. Oppilas näytti minulle videon, jossa poika on seksuaalisessa kanssakäymisessä kanan kanssa. Ok. Tiedän, että netistä löytyy kaikenlaista, jopa eläinpornoa. Kerroin Wilma-viestissä vanhemmille, että oppilas näyttää tällaista videota kavereilleen ja muutenkin hänen sanavarastonsa käsittelee navan alla olevaa anatomiaa. Muu luokka on mutella, aivan hiljaa, kun yksi saastuttaa ilmaston yltiöseksuaalisella kielenkäytöllä. Äiti vastasi, että oppilaan kanssa on oltava tiukkana. Mitä! Mitä helvettiä? Jos heidän lapsensa kanssa opettaja on liian kiltti/mukava, poika reagoi näyttämällä eläinpornoa ja puhuu rumia? En ymmärrä logiikkaa. Lapsi on huonosti kasvatettu. Minkä minä sille voin? Olisiko sopiva tiukkuus 20 vuotta Siperiassa? Tai vuosi rajavartijana? Laitanko lapsen juoksemaan 20 kilometriä? Kiellänkö syömästä kouluruokaa? Pimeässä kaapissa syyslomaan

Mikael Jungner teki tv-historiaa

Katsoin eilen Farmi-Suomen avausjakson. Jakso linkittyy kasvatukseen, ideaalikasvatukseen, täydellisesti. Suuri, jättimäinen kiitos siitä kuuluu Mikael Jungnerille. Torppari, joka sai määrätä ensimmäisen osallistujan kaksintaisteluun, valitsi Mikaelin. Hän pohjusti filosofiaansa, että hän ei halua pudottaa farmin hommamiehiä, Puuha-Petejä, koska ajatteli, että voimakkaita miehiä tarvitaan farmin jatkotöissä enemmän kuin mahdollisesti ei niin voimakkaita farmin jäseniä. Mikael sai tehtäväksi valita itselleen kaksintaistelupartnerin. Ennen valintaa Mikaelin kanssa muut jäsenet antoivat ohjeita, mm. valitse itseäsi heikompi vastus, niin omat mahdollisuutesi päästä jatkoon kasvavat.  Näin Mikael ei tehnyt.   Mikael valitsi vastustajakseen ensimmäisen jakson voimamiehen, kuningaskotka Janne Ahosen, sen mitä ei-ilmeisimmän. Hän ihasteli Daavid vastaan Goljat-tilannetta. Lisäksi hän perusteli upeasti valintaa moraalisen valinnan näkökulman perspektiivistä. Hän ajatteli, että jos hän valitsee