Katselin kotikaupunkiani Matti Nykäsen silmin. En samaistunut. En löytänyt itseäni. Halusin pois. Matka pois kesti kahdeksan tuntia, kahdeksan baaria. Kuulin Maija Vilkkumaan laulavan, että mulla oli hiuksissa hiekkaa. Se kosketti ja vei vuoteen 1999. Silloin sain ystävyyttä, löysin hellyyden ja tiesin, että elämä satuttaa.Minusta tuli luokanopettaja.
Katselin kotikaupunkiani Matti Nykäsen silmin. En samaistunut. En löytänyt itseäni. Halusin pois. Matka pois kesti kahdeksan tuntia, kahdeksan baaria. Kuulin Maija Vilkkumaan laulavan, että mulla oli hiuksissa hiekkaa. Se kosketti ja vei vuoteen 1999. Silloin sain ystävyyttä, löysin hellyyden ja tiesin, että elämä satuttaa.Minusta tuli luokanopettaja.
Kommentit
Lähetä kommentti