- Onko sinulla kaikki hyvin? Minulta kysyttiin, onko minulla kaikki hyvin? Ihmettelin ja kysyin, että miten niin? Koska, minä en hymyile työpäivän aikana. Koska minulla on kuulemma otsarypyt, huolirypyt. Vastasin, ettei minua työnteko hymyilytä. Kun mietin, mitä tarjoilen oppilaille seuraavaksi, en ole hyväntuulinen. Olen oikukas. Minua saattaa välillä jopa, uskallanko sanoa (jos kuiskaan), vituttaa. Aivan. Minua saattaa välillä jopa vituttaa. Kun kuuntelen huutomyrskyä ja setvitän välituntiriitoja, minua ei hymyilytä. Joskus jos hymyilen, olen maaninen ja se on peittotunne, uupumuksen ja vitutuksen peittelytunne. Miksi en hymyile? En tiedä, kokeeko moni aikuinen työpaikallani samalla tavalla: Jos työkaveri ei hymyile, jokin on pielessä.
Yhtä aiheellista on puuttua työkaverin jatkuvaan hyvillä mielin olemiseen. Opettajan työssä jaetaan ja saadaan vain ja ainoastaan taakkoja. No joo, joskus tulee onnistumisen, hetkellisen hyvän olon tunteita. Mutta pääasiassa tässä työssä ollaan kuormittumassa ja ottamassa vastaan taakkoja, ristejä, huonoja fiiliksiä, tylsistymistä, ahdistusta, vitutusta, inhimillistä paskaa, kuonaa. Miksi en hymyile?
Kerroin vaimolle, että minulla on huolirypyt ja näytän vihaiselta ja koko koulu, muu maailma, ihmiskunta, Linnunrata pohtii, miksi Markulla on ryppy? Vaimo vastasi, että minulla on niin isokokoiset ilmeet. Pienet munat, helvetin isot ilmeet! Traagiset ilmeet. Mullahan menee nyt aivan pälli sekaisin. Alanko nyt tarkkailla ilmeitäni, pienen pieniä nyansseja ylähuulen asennossa. Teen, aivan varmasti teen tästä neuroosin. Saatana ostan sellaisen pienen, pyöreän naisten meikkipeilin ja aina kaivan sen esiin, kun ryppy alkaa tai uhkaa tulla. Voi perkele.
Kerroin vaimolle, että minulla on huolirypyt ja näytän vihaiselta ja koko koulu, muu maailma, ihmiskunta, Linnunrata pohtii, miksi Markulla on ryppy? Vaimo vastasi, että minulla on niin isokokoiset ilmeet. Pienet munat, helvetin isot ilmeet! Traagiset ilmeet. Mullahan menee nyt aivan pälli sekaisin. Alanko nyt tarkkailla ilmeitäni, pienen pieniä nyansseja ylähuulen asennossa. Teen, aivan varmasti teen tästä neuroosin. Saatana ostan sellaisen pienen, pyöreän naisten meikkipeilin ja aina kaivan sen esiin, kun ryppy alkaa tai uhkaa tulla. Voi perkele.
Moikka! Eksyin blogiisi sattumalta, kirjoitat hyvistä aiheista!
VastaaPoistaOlen itse toimittaja ja minua kiinnostaisi kirjoittaa artikkeli kouluun paluusta opettajan näkökulmasta. Kiinnostaisiko sinua antaa nimetön haastattelu? Ottaisitko minuun yhteyttä sähköpostitse taigahk@gmail.com, niin kerron lisää? Yt, Taiga :)