Siirry pääsisältöön

Henkinen paineistaminen

Joukkueurheilulajeissa on puheet koventuneet. Maanantaina kuulin, kun luokan kaksi poikaa sanoivat toisilleen, että paineistetaan Jukkaa. Kuuntelin, seurasin. Paineistaminen oli sitä, että mennään selvällä suomen kielellä vittuilemaan kaverille ja yritetään saada se kovilla sanoilla, rumalla puheella suuttumaan. Nämä pojat olivat kiekkojäpiä. Jukka on myös kiekkojäpä. En puuttunut heti. Kuuntelin ja seurailin. Jukka ei reagoinut mitenkään. Piti itsensä coolina, tilanteen ulkopuolella. Kun tunti päättyi, kysyin Jukalta, miltä tuo paineistaminen tuntui. Jukkaa alkoi itkettää. Eli ei tuntunut hyvältä, kysyin. Vastaus oli no ei. Kysyin, haluatko, että puhun seuraavan tunnin alussa aiheesta yleisellä tasolla. Jukka nyökytti.
  Seuraavalla tunnilla puhuimme tästä paineistamisesta. Sanoin, että tässä luokassa, minun luokassani, meidän luokassamme ei paineisteta enää ketään. Yksi painestajista sanoi, että kiekkopiireissä se on yleistä. "Valmentaja on sanonut meille, että pitää löytää vastustajista aina heikoin lenkki, jota aletaan paineistaa, ärsyttää, sohia mailalla, härnätä, aukoa päätä ja saada se suuttumaan ja sekoamaan pasmoissa." Kysyin, että mikä on teidän valmentajan nimi. Sanoin, että teen tästä jutun lehtiin, valmentajan nimi mukaan lukien. Tämä ei kestä päivän valoa! Ei saatana. Tollasia tolvanoitako ihan oikeasti valmentaa kehittyviä pelaajia? 
  Tatamilajien parissa, painimatolla treenaavia painijoita, nyrkkeilijöitä teroitetaan aina siitä, että itsepuolustusotteet, painiotteet kuuluvat vain ja ainoastaan kehään, molskille, tatamille. Eikö nämä kiekkovalmentajat, säpävalmentajat voi sanoa sitten pelaajille, että kiusaaminen, vittuilu, toisten heikkoihin kohtiin iskeminen kuuluu vain ja ainoastaan kaukaloon? Tai eivätkö he voi sanoa, että kyseiset tavat lähestyä vastustajaa on epäkunnioittavaa, rumaa, ala-arvoista ja eivät kuulu mihinkään. 
  Glenn Kamaraa solvattiin rasistisesti seurajoukkueen pelissä. Siitä nousi valtava haloo, onneksi. SPJ:n salibandyvalmentaja ruoti juuri lehdissä, miten otteet, henkinen kiusanteko ja kova kontaktipelaaminen on luikerrellut salibandynkin pariin ja toivoo asiaan muutosta. 
  Tälle päänaukomisen kulttuurille olisi tehtävä jotakin. Se sattuu jokaiseen. Pitää muka kestää henkistä prässiä. Miksi ihmeessä? Ilo katoaa, jos spartalainen kova jätkä kestää mitä vain saa jatkua. Ei nämä perhanan lapsivalmentajat ymmärrä vastuutaan. 

Kommentit

  1. Tärkeää asiaa, josta pitää puhua! Lisäyksenä vielä selvyyden vuoksi, että taistelulajeissa käytetään ottelussa vastustajaa vastaan vain sääntöjen mukaisia tekniikoita, lähtökohtaisesti vastustajaa kuuluu kohdella kunnioittaen, heikompaa vastustajaa vielä enemmän. Jääkiekkokin taitaa nykyään pitää itseään taistelulajina, saisivat ottaa oppia.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaiset pöytätavat

Ystäväni käy työasioidensa takia Kiinassa monta kertaa vuodessa. Hän kuvaili kiinalaisia pöytätapoja kovin erilaisiksi kuin mihin meidät on Suomessa ja muissakin läntisissä maissa  kasvatettu. Syöminen on sotkuista. Roskat heitetään reippaasti lattioille ja seinille. Ruokailu on kovaäänistä. Tarjoilijaa komennetaan kovaan ääneen. Nuudelikeittoja hörpitään äänekkäästi ja maiskutellaan mässyttäen ja roiskuttaen. Röyhtäileminen on tyytyväisen asiakkaan merkki. Ruuan loppuun asti syöminen on epäkohteliasta. Piereskelykin on ihan ok.     Aivan kuin kiinalaiset ilkkuisivat meidän tavoillemme. Nythän on niin, että Kiina on ja tulee olemaan tärkeä kauppakumppani Suomelle vielä pitkään. Itänaapurin kanssa pärjäsimme sodan jälkeisinä vuosina erittäin hyvin, kun meillä oli viinaa vähän ja sekin huonoa ja kallista ja heillä erinomaista ja paljon.  Suomalainen kaupparatsu opetteli mielellään venäläisiä pöytatapoja ja siinä sivussa sovittiin paperikombinaattien ja jäänmurtajien rakentamisesta.

Huonosti kasvatettu lapsi

Puhutaan haastavista, haastavasti käyttäytyvistä lapsista. Väärin. Pitää puhua huonosti kasvatetuista lapsista ja hyvätapaisista lapsista. Oppilas näytti minulle videon, jossa poika on seksuaalisessa kanssakäymisessä kanan kanssa. Ok. Tiedän, että netistä löytyy kaikenlaista, jopa eläinpornoa. Kerroin Wilma-viestissä vanhemmille, että oppilas näyttää tällaista videota kavereilleen ja muutenkin hänen sanavarastonsa käsittelee navan alla olevaa anatomiaa. Muu luokka on mutella, aivan hiljaa, kun yksi saastuttaa ilmaston yltiöseksuaalisella kielenkäytöllä. Äiti vastasi, että oppilaan kanssa on oltava tiukkana. Mitä! Mitä helvettiä? Jos heidän lapsensa kanssa opettaja on liian kiltti/mukava, poika reagoi näyttämällä eläinpornoa ja puhuu rumia? En ymmärrä logiikkaa. Lapsi on huonosti kasvatettu. Minkä minä sille voin? Olisiko sopiva tiukkuus 20 vuotta Siperiassa? Tai vuosi rajavartijana? Laitanko lapsen juoksemaan 20 kilometriä? Kiellänkö syömästä kouluruokaa? Pimeässä kaapissa syyslomaan

Mikael Jungner teki tv-historiaa

Katsoin eilen Farmi-Suomen avausjakson. Jakso linkittyy kasvatukseen, ideaalikasvatukseen, täydellisesti. Suuri, jättimäinen kiitos siitä kuuluu Mikael Jungnerille. Torppari, joka sai määrätä ensimmäisen osallistujan kaksintaisteluun, valitsi Mikaelin. Hän pohjusti filosofiaansa, että hän ei halua pudottaa farmin hommamiehiä, Puuha-Petejä, koska ajatteli, että voimakkaita miehiä tarvitaan farmin jatkotöissä enemmän kuin mahdollisesti ei niin voimakkaita farmin jäseniä. Mikael sai tehtäväksi valita itselleen kaksintaistelupartnerin. Ennen valintaa Mikaelin kanssa muut jäsenet antoivat ohjeita, mm. valitse itseäsi heikompi vastus, niin omat mahdollisuutesi päästä jatkoon kasvavat.  Näin Mikael ei tehnyt.   Mikael valitsi vastustajakseen ensimmäisen jakson voimamiehen, kuningaskotka Janne Ahosen, sen mitä ei-ilmeisimmän. Hän ihasteli Daavid vastaan Goljat-tilannetta. Lisäksi hän perusteli upeasti valintaa moraalisen valinnan näkökulman perspektiivistä. Hän ajatteli, että jos hän valitsee