Ystävä nöyryyttää

 Nyt en tarkoita nöyryyttämisellä sitä, että joudun palaamaan töihin, jonka työnkuva on epäselvä. Siinä ei ole mitään nöyryyttävää. Nöyryyttävää on toisen nöyryyttäminen, kiduttaminen, sanomatta jättäminen, arvoituksellisuus ja hierarkisoiva ystävien järjestely uhkaaviin ja pelottaviin sekä lohtua tuoviin ja turvallisiin.

 Eräänä kuulaana lauantai-iltana kokoontui pieni juhlakansa lapsen rippijuhliin. Olimme kummivanhempia, minä ja puolisoni. Puolisoni on ollut lapsuudesta asti ystävä rippilapsen äidin kanssa. Heidän ystävyytensä on ollut arvoitus puolisolleni lapsesta asti, se kun on sellasta nykivää laatua. Välillä ystävyys on olemassa, välillä se katkeaa, sitten se taas syttyy ja taas sammuu. Puolisoni ei koskaan ole saanut asiaan selitystä. Hän on miettinyt, miksi ystävä haluaa nöyryyttää ja satuttaa? Miksi ystävä ei puhu, anna selitystä nykimiselle? Nyt ystävyys on ollut kuivatelakalla muutaman vuoden. Puolisoni kärsii. Hän ei ole saanut selitystä, miksi ystävä vuosien takaa tekee pesäeroa, taas. 

 Eilen rippijuhlissa ystävä ilmoitti, että hän on tavannut ihanan Jarin. Kaikki muut tiesivät asiasta paljon aikaisemmin. Puolisoni sai tietää asiasta eilen. Mikä nöyryytys! Puolisoni oli luhistua. Lapsuuden ystävä on nostanut parhaaksi ystäväkseen Lahopää-Liisan, jolle voi kertoa aivan kaiken, joka osaa lirkutellen tiedustella, milt sust nyt tuntuu? Todella möyryyttävää.

  Ei siinä mitään. Ystävyyden saa lopettaa, katkaista. Mutta, jos sen tekee, pitää se tehdä puhumalla, sanoilla. Puolisoni on miettinyt jo riittävän kauan, mitä pahaa hän on tehnyt, että hänet on siirretty kakkosketjuun, pullautettu syrjään, nostettu uhkaavien ja pelottavien ihmisten joukkoon, jolle ei enää puhuta mitään, kerrota mistään, ikään kuin hän ei ole olemassa! Puolisoni ystävä jakaa kahtia maailmansa; hyvät ja turvalliset ja pahat ja vaaralliset. Puolisoni tietää tämän, mutta ei suostu ymmärtämään. Mutistinen dikotomia, sanaton splittaus on todella kummallista. Rakasta, kärsi ja unohda, on minun ohjeeni. Vedä verkot ystävyyden järvestä, suhtaudu häneen kuin lapseen ja jos Lahopää-Liisa on hänelle tärkeämpi, niin anna hänen lipua pelottavien ja turvallisten asioiden virtaa kohti laihan kahvin auringonlaskua.