Siirry pääsisältöön

Hämyn haihtuva laulu


 Kuvassa Jyväskyläläisen taiteilija Jonas Heiskan maalaus Joulusauna. Ihana tunnelma. Jouluinen tähtitaivas järven yllä. Aattoaamu. Puolen päivän jälkeen vedän parran ja tamineet ylleni ja aloitan pukittamisen. 30 vuotta olen kierrellyt ihmisten nurkissa mouruamassa sisään lapsia tapaamaan. Luokanopettaja aattotyössään.
  Aattoaamu alkoi lapseni kuiskauksella "Isä, kolmen minuutin päästä alkaa kuuma linja." Unen läpi kuulin kuiskauksen ja lämpöinen aalto tulvahti kehon läpi. Joulu tehdään ja taas on tehty omille pienokaisille. Lapset ovat aarteemme. Ihana olla isä. Ihana saada järjestää joulua, kuluttaa kaikki rahat lasten joulun riemuksi ja rikkaudeksi. 
  Aattoaamun lehdessä oli rikosuutinen. Neljä miestä oli tuomittu ehdottomiin vankeusrangaistuksiin vakavista huumerikoksista. Heilläkin on ehkä pienokaisia odottamassa aattoaamuna malttamattomana lahjojaan. He eivät saa kokea lastensa malttamatonta joululahjojen odotusta. Ajatukseni viivähtää karuissa kohtaloissa. Miten elämä voi lähteä rikollisille urille, kun jokainen meistä, jokainen heistä on ollut viaton pieni lapsi suuren kutkuttavan joulun edessä. On vaikeaa saada elämää kunnialliselle uralle, kun elämä on vienyt, miten on vienyt. Vankeusrangaistus on varmasti oikeutettu tehdyistä rikkomuksista, mutta suurin rangaistus on poissaolo jouluna omien rakkaiden luota, tyhjä paikka joulupöydässä ja läheisten mahdollisesti kokema häpeä, paha olo aiheuttamastaan onnettomuudesta, josta omat rakkaat ja lähimmäiset saavat kärsiä. Jos joulun henki on olemassa, antakoon se voimaa ja toivoa kärsiä rangaistus ja aikaa miettiä, voiko olla mahdollista elää tuomion jälkeen kunniallinen loppuelämä omien rakkaiden kanssa, jotka toivottavasti jaksavat odottaa ja antavat anteeksi kaiken. 
  Iloitkaamme, sillä nythän on joulu! Joulu kaikille, niin metsän eläimille kuin meillekin, kuten Aleksis Kivi kirjoittaa Seitsemässä veljeksessä.  Jouluvirsi, sen kukin kuitenkin laulakoon sydämissään, hiljaa mielessään.

                                         Hiljainen joululaulu
Hiljainen joululaulu, hämyn haihtuva laulu!
Korkeella valot välkkyvät nään keskeltä talven huurteen ja jään.
Joulu, oi joulu, auvoinen armas, riemuntäytenä luoksemme tullos!
Hiljainen joululaulu, hämyn haihtuva laulu, haihtuva laulu.
 
Unteni joululaulu, sinihimmeä laulu!
Kiitävi sävel kahlimaton. Kaukana täältä ystävä on!
      Joulu, oi joulu, suo riemus, rauhas, onnenhetkien kirkasta kultaa!
Unteni joululaulu, sinihimmeä laulu.
 
Kaukainen joululaulu, pyhä hiljainen laulu!
      Suo mulle kätes, ystävä oi! Kanssani kuule, laulu kun soi:
Enkelten kuoro juhlana joulun taivaan holvien sinestä helkkyy.
Kaukainen joululaulu, pyhä hiljainen laulu, hiljainen laulu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaiset pöytätavat

Ystäväni käy työasioidensa takia Kiinassa monta kertaa vuodessa. Hän kuvaili kiinalaisia pöytätapoja kovin erilaisiksi kuin mihin meidät on Suomessa ja muissakin läntisissä maissa  kasvatettu. Syöminen on sotkuista. Roskat heitetään reippaasti lattioille ja seinille. Ruokailu on kovaäänistä. Tarjoilijaa komennetaan kovaan ääneen. Nuudelikeittoja hörpitään äänekkäästi ja maiskutellaan mässyttäen ja roiskuttaen. Röyhtäileminen on tyytyväisen asiakkaan merkki. Ruuan loppuun asti syöminen on epäkohteliasta. Piereskelykin on ihan ok.     Aivan kuin kiinalaiset ilkkuisivat meidän tavoillemme. Nythän on niin, että Kiina on ja tulee olemaan tärkeä kauppakumppani Suomelle vielä pitkään. Itänaapurin kanssa pärjäsimme sodan jälkeisinä vuosina erittäin hyvin, kun meillä oli viinaa vähän ja sekin huonoa ja kallista ja heillä erinomaista ja paljon.  Suomalainen kaupparatsu opetteli mielellään venäläisiä pöytatapoja ja siinä sivussa sovittiin paperikombinaattien ja jäänmurtajien rakentamisesta.

Huonosti kasvatettu lapsi

Puhutaan haastavista, haastavasti käyttäytyvistä lapsista. Väärin. Pitää puhua huonosti kasvatetuista lapsista ja hyvätapaisista lapsista. Oppilas näytti minulle videon, jossa poika on seksuaalisessa kanssakäymisessä kanan kanssa. Ok. Tiedän, että netistä löytyy kaikenlaista, jopa eläinpornoa. Kerroin Wilma-viestissä vanhemmille, että oppilas näyttää tällaista videota kavereilleen ja muutenkin hänen sanavarastonsa käsittelee navan alla olevaa anatomiaa. Muu luokka on mutella, aivan hiljaa, kun yksi saastuttaa ilmaston yltiöseksuaalisella kielenkäytöllä. Äiti vastasi, että oppilaan kanssa on oltava tiukkana. Mitä! Mitä helvettiä? Jos heidän lapsensa kanssa opettaja on liian kiltti/mukava, poika reagoi näyttämällä eläinpornoa ja puhuu rumia? En ymmärrä logiikkaa. Lapsi on huonosti kasvatettu. Minkä minä sille voin? Olisiko sopiva tiukkuus 20 vuotta Siperiassa? Tai vuosi rajavartijana? Laitanko lapsen juoksemaan 20 kilometriä? Kiellänkö syömästä kouluruokaa? Pimeässä kaapissa syyslomaan

Mikael Jungner teki tv-historiaa

Katsoin eilen Farmi-Suomen avausjakson. Jakso linkittyy kasvatukseen, ideaalikasvatukseen, täydellisesti. Suuri, jättimäinen kiitos siitä kuuluu Mikael Jungnerille. Torppari, joka sai määrätä ensimmäisen osallistujan kaksintaisteluun, valitsi Mikaelin. Hän pohjusti filosofiaansa, että hän ei halua pudottaa farmin hommamiehiä, Puuha-Petejä, koska ajatteli, että voimakkaita miehiä tarvitaan farmin jatkotöissä enemmän kuin mahdollisesti ei niin voimakkaita farmin jäseniä. Mikael sai tehtäväksi valita itselleen kaksintaistelupartnerin. Ennen valintaa Mikaelin kanssa muut jäsenet antoivat ohjeita, mm. valitse itseäsi heikompi vastus, niin omat mahdollisuutesi päästä jatkoon kasvavat.  Näin Mikael ei tehnyt.   Mikael valitsi vastustajakseen ensimmäisen jakson voimamiehen, kuningaskotka Janne Ahosen, sen mitä ei-ilmeisimmän. Hän ihasteli Daavid vastaan Goljat-tilannetta. Lisäksi hän perusteli upeasti valintaa moraalisen valinnan näkökulman perspektiivistä. Hän ajatteli, että jos hän valitsee