2020-lukua on alettu rinnastaa 1930-luvun loppuvuosiin. Venäjä rinnastetaan silloiseen Natsi-Saksaan. Venäjän Krimin miehitystä ja Itä-Ukrainan jäätyneeksi konfliktiksi muuttunutta sotaa verrataan Saksan suorittamaan Anschlussiin Itävallan kanssa ja sudeetti-Tsekin ilmoitusluontoista liittämistä Kolmanteen valtakuntaan. YK:n edeltäjä Kansanliitto oli Natsi-Saksan edessä täysin avuton. Nyt pelätään Naton ja Eu:n jäätyvän Kansanliiton avuttomuuteen pelottelevan ja uhittelevan Venäjän edessä. On kyllä mielenkiintoista ja pelottavaa, onko Nato ja EU yhtä neuvoton ja heikko kuin 30-luvun Kansanliitto.
1930-luvun lopulla Suomi kuului Kansanliittoon, josta apua ei juurikaan talvisodan kynnyksellä ja sen aikana saatu. Suomi yritti Pohjoismaista puolustusliittoa Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa, joka ei toteutunut. Toteutuessaan se tuskin olisi estänyt Natsi-Saksaa miehittämästä Tanskaa ja Norjaa ja Neuvostoliittoa yrittämästä miehittää Suomea. Viron kanssa mietittiin puolustusyhteistyötä, joka tuskin olisi hidastanut Neuvostoliiton suunnitelmia liittää Baltian maat tiukasti itseensä.
Tilanteen kiristyessä parasta olisi liittyä Natoon ja ottaa aktiivinen rooli. Suomella on oikeus katsoa menneisyyteensä ja tunnustaa, että asumme tällä hetkellä aggressiivisen naapurivaltion vieressä, joka on käynyt hybridi-sotaa ja oikeata sotaa Ukrainaa vastaan jo vuodesta 2014. Pelottavinta olisi huomata, että olemme taas yksin mahdottoman edessä. Se olisi jopa tyhmyyttä. Sauli Niinistö sanoi tämän päivän Hesarissa (HS 27.1.2022), että tennis on mukava peli, mutta palloksi ei pidä päätyä.
Kun katsoo Euroopan maista Natoon kuuluvia maita, on pelottavaa huomata, miten yksin me olemme. Ei Irlanti, Itävalta ja Sveitsi ole vaaravyöhykkeellä. Suomi seisoo pelottavan yksinäisenä pitkän itärajansa kanssa.
On mahdotonta ymmärtää, miksi 2020-luvulla sivistysvaltiot eivät kykene muistamaan sodan kauhuja. Onko maailmansodasta jo liian kauan? Ilmesesti.
Kommentit
Lähetä kommentti