Paino 87,7 kg. Kilo lähtee päivässä. Uskomatonta. Niin paljon pöhötystä. Nälkä. Paaston aikana on tullut selväksi, että olen napostelija, napsija. Olen jatkuvasti napsimassa. Kävelen keittiöön, nostan käteni tarttuakseni naposteltavaan. Yksi suolakeksi. Tai puolikas keksi. Käsi livahtaisi mielellään muropaketin sisään, myslipussiin. Pieni pala juustoa olisi kiva leikata. Vain pieni kulaus kylmää valkoviiniä. Yksi konvehti. Tai puolikas. Paastoajalle se ei käy. Ennen paastoa napsin jatkuvasti. Huijasin itseäni. Koko ajan vähän. Ja sitten tukeva aamiainen, lounas, illallinen ja iltapala. Saanko naposteluni pidettyä kurissa paaston jälkeen? Tavoite se ainakin ehkä olisi. Olen niin hermostunut, hermoloppu ihminen, että jatkuvaan kävelyyn sopii hyvin jatkuva napostelu. Työmaallakin. Välitunnilla vain yksi suolakeksi on äkkiä kuusi keksiä päivän aikana.
Palelen. Vatsaani vääntää. Pään sisällä kutina. Kehoni ihmettelee. Sisäelimet puhdistuvat. Viskeraalirasva saa kyytiä. Elämän ilo huutia. Tänään on kolmas päivä paastossa. Jos huhtikuu on kuukausista julmin, on kolmas päivä paastossa kuulemani mukaan kamalin. Innolla tai kauhulla odotan. Ketoosin portit aukeavat pian minulle, napsijalle. Paaston kolmas päivä.
Kommentit
Lähetä kommentti