Kallontutkimusta, ei kutistusta

 

Gustav Retzius tutki suomalaisten kalloja 1800-luvulla, mittaili kallonpohjaa ja kairasi aivoja ulos hämäläisten päänupeista todistaakseen ruotsalaisten olevan herrarotua ja suomalaisten vasallikansaa. Ennen suomalaisten pääknupien mittailua, Retzius oli mittaillut tuhansien ruotsalaisten asevelvollisten kalloja. Hän tuli siihen tulokseen, että Ruotsin väestö oli ” huomattavan yhtenäinen ja puhtain kaikista germaaninkielisistä kansoista”.  Retzius kaivoi hautoja auki, rikkoi hautarauhaa tieteen tekemisen nimissä ja mittaili, todisteli, haukotteli ja veti yhteen: Tyhmä kansa. Silmät lontolla syvällä päässä. Tylsämielinen katse. Haluavat olla johdettavia. Ovat johdateltavissa. Ali-ihmisiä. Voi helvetti! Tällasta tämä on. Rasismi sotketaan tieteen tekemiseen. Mielestäni seuraavat tutkimukset ovat historian katsannossa oikeutettuja aloittaa.

1. Penistutkimus. Suomalaistutkimus, jossa mittaillaan ruotsalaisia peniksiä: käyryyttä, pituutta, reagointiherkkyyttä. Kaivetaan ruotsalaisia hautoja auki. Tutkitaan siittimiä. Tutkimuksen tarkoitus: homoseksuaalisten piirteiden edustus ruotsalaisväestön keskuudessa. Hypoteesi: Ilmiötä esiintyy Ångermanlandin läänissä periytyvänä alleelina.

2.      Otsa- ja silmäväritutkimus. Pan-Eurooppalainen tutkimus, jossa kaivetaan kansallissosialistien hautoja auki. Mitataan otsalohkon korkeutta. Tutkitaan silmäkuoppia, miten lähellä ja etäällä ovat toisistaan. Mittaillaan neniä. Hypoteesi: Kansallissosialisteilla silmät ovat keskimääräistä lähempänä toisiaan. Korkea ja pitkä kotkannenä sotkee moraalin. Toinen silmä ei näe, mitä toinen silmä tekee ja päinvastoin. Lisäksi iso nenä voimistaa käskyn kuulemista ohjaten käskyn korvalehden ympäristöön. Esiintyykö poikkeavaa kuuloluiden rakennetta, jossa ihmisen kärsimyksestä lähtevät äänet kuuluvat miellyttävinä ja saavat aikaan mielihyvän, nautinnollisen kokemuksen.

3.      Ranskalais-Belgialainen nenätutkimus. Alankomaalaistutkimus. Pyritään näyttämään toteen, että ranskalaisessa geeniperimässä on mukana tryffelisikaa, josta seurauksena pakkomielle nauttia juustoja, digestiivejä, aperitiivejä.

4.      Venäläistutkimus. Tutkitaan venäläisten jalkineita ja pyritään niitä haistelemalla saamaan todennettua heidän mieltymyksensä vahvaan johtajaan. Korreloiko kenkien laatu, tuoksu, mahdollinen lesti siihen, että ollaan tyytyväisiä, kun kuullaan suoraa puhetta eikä mitään epäselvää mongerrusta.

5.      Lantalaistutkimus. Saamen kulttuuri-instituutin tutkimus Lanta-Suomen ihmisten halusta tuntea enemmän mullan, saven, paskan tuoksua nenässään kuin loimulohen nuotiotuoksua, virtaavan veden sumupullotuoksua, porsaan Kasslerin tuoksua ennemmin kuin  poronkäristyksen tuoksua.

Retziuksen tutkimus tietysti kuuluu vanhaan aikaan, jolloin tosissaan ajateltiin , että kalloa mittaamalla voidaan todentaa kognitiivisten ja sielutieteellisten kykyjen puutteita ja tehdä johtopäätöksiä.

Gustav Retzius.