Siirry pääsisältöön

Elämäni juhannukset

 

Lapsuuden juhannukset. Aatto juhlista jaloin. Koko suku isovanhempien mökillä järven rannalla. Savusauna, koivuvasta, lipunnosto kello 18.00, yhteinen ruokailu, paljon hyttysiä. Rakastin lapsuuteni juhannuksia. Ne päättyivät silloin, kun olin 16-vuotias. Jäin pois, kasvoin kuorestani, aloin vihata vanhempieni ja omaa rooliani. Kaikki päättyi rumasti. Vedin autotallin takana itseni umpikänniin, tupakoin, repivä riita isäni kanssa, itsemurhalla uhkailu, nyt mä häivyn lopullisesti, uhittelua, vihainen isä ja minä antamassa hänelle kehotusta ” tule vaan, tule päälle, lyö, kun niin mielesi tekee..”

  Siihen se päättyi. Muu suku jatkui entisiä lapsuudeni kaltaisia onnellisia juhannuksia. Minä en. Kaipaan, jäin kaipaamaan niitä.

Luetteloin juhannukseni epäonnistuneen juhannusjuhlan jälkeen, jolloin munankuori meni rikki ja aloin kuoriutumiseni ja kohtalostani, tarinastani alkoi tulla enemmän ja enemmän omani, oman näköiseni. Sen hinta oli, sen hinta on aina kova.

1983 Viimeinen onnellinen juhannuksen alku. Autotallikänni, riita, krapula

1984 Töissä juhannuksena. Kesäteatterissa kuorolaisena. Yksinäinen, ulkopuolinen juhannus. Seurana tupakkaa ja lämmintä olutta. Kaipausta suvun yhteyteen.

1985 Töissä juhannuksena Ruotsin laivoilla. Työkaverin kanssa silliä, uusia perunoita, tupakkaa, olutta. Kaipauspuhelu mökille. Surullinen. Yleykkösen juhannusohjelmasta lohtua.

1986 Lukiokavereiden kanssa saaressa ja mökillä. Kännissä. Naisen hakua. Ei löytynyt. Epämääräinen olo ja suunnaton kaipuu mökille. Kännissä ajoa autolla.

1987 Kotona. Oli pääsykokeita ennen juhannusta. Keväällä päässyt armeijasta. Yksinäinen, ulkopuolinen, syrjäytynyt juhannus. TV:n tuijottelua, vanhempien sähkösauna, pötköttelyä, naisen kaipuuta, nuuskaa. Kaipuuta suvun yhteyteen.

1988 Yksin opiskelija-asuntolan soluhuoneessa. Seurana pakastekylmä Koskenkorva ja punainen Mallu-aski. Kaipuu suvun luo. Puhelinsoitto juhannusjuhlaan. Kuvittelua, nyt ne nostavat lipun, nyt saunovat, uivat, kokko. Radion juhannusohjelmaa.

1989 Lahdessa ystävän luona juhannusjuhlissa. Ahdistusta. En tuntenut ketään. Kaipuu suvun luo.

1990 Joensuussa ystävien kanssa. Surullinen, melankolinen. Keväällä oli ensimmäinen rakkaussuhde, joka päättyi ennen juhannusta. Huono olo. Olin kahdessa paikassa, kolmessa paikassa. Kehossani en ollut. Mietin tyttöä, kuuntelin juhannusjuhlien bändejä, mietin sukua ja suvun mökkijuhannusta.

1991 Juhannusfestareilla.  Paljon viinaa. Yllättävän hyvä meininki. Kaipuuta vain hyppysellinen. Ikävää vain kossupaukkujen välissä. Ei soittoa suvun juhliin.

1992 Opiskelijakavereiden kanssa maaseudulla. Seurustelin. Silti kaipasin sukua, mökkiä, lapsuuteni juhannusrutiineja. Vieras ja outo olo.

1993 Kolme pariskuntaa komeassa saaressa Saimaalla juhannus. Outo, vieras ja eksynyt olo. Kateellisuuden käärme alkoi sylkeä myrkkyä kehooni. Minusta oli tulossa katkera luokanopettaja. Köyhä ja kipeä.

1994 Iso juhannusjuhla maaseudulla, jossa puolison kavereita. Osittain tuttuja, osittain tuntemattomia. Suuri hierarkisuus loukkasi ja satutti minua. Olin syrjässä, ulkopuolinen, irti tunteistani ja itsestäni.

1995 -1999 Epämääräisiä juhannuksia, joissa mukana alkoholia, YleYkköstä, kaipuuta.

2000 Sukujuhannus pitkästä aikaa. Onnellinen juhannus. Sedän luona Saimaalla. Onnea! Isoisä oli vielä elossa. Rakas. Saunaa, Saimaata, konjakkia, hyvää ruokaa. Olin niin onnellinen. Ei kaipuuta.

2001 Lapsuuden mökillä isovanhempien kanssa. Minun perhe, lapset ja vaimo ja isovanhemmat. Lipunnosto, savusauna, järvi. Suku ei koolla. Epämääräisyyttä. Onnea ja mökötystä.

2002-2022 Epämääräisiä, kaipuun täyttämiä juhannuksia. Häilyvyyttä, onnea, onnettomuutta, Yleykköstä..

 

Paluuta ei ole vanhaan. Ei lapsuuden huolettomuuteen. On vain muistot.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaiset pöytätavat

Ystäväni käy työasioidensa takia Kiinassa monta kertaa vuodessa. Hän kuvaili kiinalaisia pöytätapoja kovin erilaisiksi kuin mihin meidät on Suomessa ja muissakin läntisissä maissa  kasvatettu. Syöminen on sotkuista. Roskat heitetään reippaasti lattioille ja seinille. Ruokailu on kovaäänistä. Tarjoilijaa komennetaan kovaan ääneen. Nuudelikeittoja hörpitään äänekkäästi ja maiskutellaan mässyttäen ja roiskuttaen. Röyhtäileminen on tyytyväisen asiakkaan merkki. Ruuan loppuun asti syöminen on epäkohteliasta. Piereskelykin on ihan ok.     Aivan kuin kiinalaiset ilkkuisivat meidän tavoillemme. Nythän on niin, että Kiina on ja tulee olemaan tärkeä kauppakumppani Suomelle vielä pitkään. Itänaapurin kanssa pärjäsimme sodan jälkeisinä vuosina erittäin hyvin, kun meillä oli viinaa vähän ja sekin huonoa ja kallista ja heillä erinomaista ja paljon.  Suomalainen kaupparatsu opetteli mielellään venäläisiä pöytatapoja ja siinä sivussa sovittiin paperikombinaattien ja jäänmurtajien rakentamisesta.

Huonosti kasvatettu lapsi

Puhutaan haastavista, haastavasti käyttäytyvistä lapsista. Väärin. Pitää puhua huonosti kasvatetuista lapsista ja hyvätapaisista lapsista. Oppilas näytti minulle videon, jossa poika on seksuaalisessa kanssakäymisessä kanan kanssa. Ok. Tiedän, että netistä löytyy kaikenlaista, jopa eläinpornoa. Kerroin Wilma-viestissä vanhemmille, että oppilas näyttää tällaista videota kavereilleen ja muutenkin hänen sanavarastonsa käsittelee navan alla olevaa anatomiaa. Muu luokka on mutella, aivan hiljaa, kun yksi saastuttaa ilmaston yltiöseksuaalisella kielenkäytöllä. Äiti vastasi, että oppilaan kanssa on oltava tiukkana. Mitä! Mitä helvettiä? Jos heidän lapsensa kanssa opettaja on liian kiltti/mukava, poika reagoi näyttämällä eläinpornoa ja puhuu rumia? En ymmärrä logiikkaa. Lapsi on huonosti kasvatettu. Minkä minä sille voin? Olisiko sopiva tiukkuus 20 vuotta Siperiassa? Tai vuosi rajavartijana? Laitanko lapsen juoksemaan 20 kilometriä? Kiellänkö syömästä kouluruokaa? Pimeässä kaapissa syyslomaan

Mikael Jungner teki tv-historiaa

Katsoin eilen Farmi-Suomen avausjakson. Jakso linkittyy kasvatukseen, ideaalikasvatukseen, täydellisesti. Suuri, jättimäinen kiitos siitä kuuluu Mikael Jungnerille. Torppari, joka sai määrätä ensimmäisen osallistujan kaksintaisteluun, valitsi Mikaelin. Hän pohjusti filosofiaansa, että hän ei halua pudottaa farmin hommamiehiä, Puuha-Petejä, koska ajatteli, että voimakkaita miehiä tarvitaan farmin jatkotöissä enemmän kuin mahdollisesti ei niin voimakkaita farmin jäseniä. Mikael sai tehtäväksi valita itselleen kaksintaistelupartnerin. Ennen valintaa Mikaelin kanssa muut jäsenet antoivat ohjeita, mm. valitse itseäsi heikompi vastus, niin omat mahdollisuutesi päästä jatkoon kasvavat.  Näin Mikael ei tehnyt.   Mikael valitsi vastustajakseen ensimmäisen jakson voimamiehen, kuningaskotka Janne Ahosen, sen mitä ei-ilmeisimmän. Hän ihasteli Daavid vastaan Goljat-tilannetta. Lisäksi hän perusteli upeasti valintaa moraalisen valinnan näkökulman perspektiivistä. Hän ajatteli, että jos hän valitsee