Luen Saara Turusen romaania Rakkauden hirviö. Yksi suurimpia tämän vuosisadan suomenkielisiä romaaneja. Vahva suositus.
Kuitenkin haluan kirjoittaa taas koulusta. Kotikunnassani on säästetty vuosikymmeniä jo seinistä. Kyläkoulut on kaikki nyt lakkautettu. Isot yhtenäiskoulut pullistelevat lapsia. Monissa on päiväkoti, eskari, ala-ja yläaste, vanhainkoti ja krematorio samassa ja sijaitsevat hautausmaan vieressä. Kuulemma suunnitellaan jo synnystyssairaalaa päiväkodin yhteyteen, niin voisi elää samassa rakennuksessa koko elämän. Maksimaalinen seinienlämmittämisessä säästäminen on tosiasia.
Sote-uudistus syö vitusti rahaa. Kuntani koulujen on täytynyt alkaa säästää seinien lisäksi nyt materiaaleista. Monivuotiset vihkokirjat, vihkoista puuttuvat marginaalit ja kukaan ei saa käsialasta eikä mistään muustakaan selvää. Huippujuttu! Käsityöluokkaan ei saa ostaa lankoja eikä lautoja. Työnantaja kehotti tonkimaan rautakauppojen jätelavoja, sieltä löytyy jätepuun palasia, jätemaaleja, joita voi ihan hyvin vielä käyttää. Nyt tarvitaan luovuutta. Luovuutta tosiaan tarvitaan. Askartelemme kutosten ryhmän kanssa vaneripaloista tulitikkurasian kokoista säilytysrasiaa pikkuesineille. Kun ne tulevat valmiiksi, maalataan ne pahanhajuisella betonisokkelimaalilla ja niistä tulee tosi luovia. Varmasti päätyvät kotiin paraatipaikoille. Elämme pula-aikaa, vaikka oppilaat tuodaan Tesloilla kouluun ja tortillapäivänä syövät nälkäiset ressukat 15 tortillaa ja oksentavat ruokalan pöydille.
Pula-aika, vaikka pöydät notkuu ja kaikki on lihavia ja huonokuntoisia.
Kommentit
Lähetä kommentti