Muutama minuutti myöhemmin tapahtui
onnettomuus. Olin ajanut sen kohdan ohi aikaisemmin. Siinä oli mutkainen mäki
ja kaksi ajokaistaa kumpaankiin suuntaan. Ylämäkeen ajajat ajoivat lujaa, kun
siinä alkoi ohituskaista ja siinä polkaistiin autoon vauhtia. Ohituskaista oli
huonossa kunnossa. Siinä kohdassa oli kuoppia tiessä. Niitä oli yritetty
paikata bitumimassalla. Ei järin onnistuneesti. Toisella puolella tietä avautuivat
komeat keskisuomalaiset vuoret. Hiekkatie luikerteli kukkuloita ja
laaksonpohjia kiertäen. Järvi pilkotti välkkyvänä tilkkutäkkinä. Painoin kaasua
lisää mäen alla ja ohitin edessä ajavia. Vastaantulevien kaistalla tuli autoja
alaspäin mäkeä. Pelkäsin, että kohta törmäämme. Autot tuntuivat tulevan vastaan
todella lähellä. Muistelin myös, että yhden kerran olin ajanut niin väsyneenä,
että olin havahtanut unesta hereille vähän ennen mäkeä. Väsymys oli johtunut yövuorosta paperitehtaalla.
Muutama minuutti mäen jälkeen oli onnettomuus tapahtunut. Kahdeksan
autoa oli ollut siinä osallisena. Ihmettelen, etten kuullut pamahduksia, vaikka
juuri olin siitä mennyt ja kohta oli pamahtanut. Ei kukaan ollut kuollut.
Sattuma meitä ihmisiä täällä ohjailee. Sattuma.
Kommentit
Lähetä kommentti