Siirry pääsisältöön

Tenkkapoo ja ajatuksen rippeitä


-Pannaan mietintämyssy päähän ja palataan asiaan myöhemmin, eikös juu? Me Markun kanssa tuumaillaan ja mietitään, ettei tule sitten yllätyksiä tai tenkkapoo syksyllä eteen, puhui kollega eräässä kokouksessa. Olin ärtynyt, ärsyyntynyt, ärsytetty kuin nälässä pidetty nälkätaitelija, kun kuuntelin tenkkapoita ja mietintämyssyjä. Minä olin tätien kanssa istunut arvioimaan oppilasta. Oli oppilasta, vanhempia, avustajaa, terapeuttia, luokanopettajaa, erityisopettajaa ja keskusteltiin oppimisen pulmista. Miksi koin vieraantumisen tunnetta, sillä todellakin koin olevani vieraantunut? Tuntui, etten ymmärtänyt, mistä puhuimme. Tädit nyökyttelivät ja esittivät näytelmää, joka oli vakuuttavaa, mutta olin aivan pihalla, ihan kaffel.
   Opettajat tekevät työtä isolla sydämellä. Pornotähdet tekevät työtä isolla sukupuolielimellä. Alkoholisti tekee ilmeisesti työtä isolla rasvamaksalla. Jääkiekkoilija tekee työtä isolla lompakolla. Presidentti tekee työtä isolla mandaatilla. Opettajat tekevät työtä myös isolla kutsumuksella. Minä teen työtä isolla vitutuksella. Siksi kai koen vieraantumisen tunnetta. Mutta ei siinä ole mitään väärää. Saa sitä tuntea. En koe kutsumusta. En koe työtä ihanana ammattina. Teen työtä vain rahasta. Se tosiasia on ihanan vapauttava myöntää.
   Rehtori jää eläkkeelle. Hän on isokokoinen, mutta haluaa pienet ja huomaamattomat juhlat. Kun jään eläkkeelle, en aio edes kertoa jääväni eläkkeelle. Häivyn vaan. Häviän kuin pieru Saharasta.  Niin sen teen.  Siinä on tyyliä.

Kommentit