Siirry pääsisältöön

Katkeruus, mielen syöpä

Köyhä voi olla suhteellisesti tai absoluuttisesti. Olen suhteellisesti. Se tarkoittaa sitä, että minulla on koti, syön halvinta mahdollista LIDL-paskaruokaa, vehnähöttöä ja eineksiä, mutta minulla ei ole varaa mihinkään. Toki voin hengittää ja liikkua. Suhteellinen köyhyys ei tuhoa minun haluani unelmoida ja haaveilla. Kunpa se tuhoaisi. Suhteellinen köyhyys ei poista kykyäni katkeroitua. Katkeroidun. Elämä on tilipäivän odottelua. Päivien, tuntien laskemista tilipäivään. Silloin käydään kaupassa isoilla ostoksilla. Olen narisija. Marisen mielelläni. Sitten on tämä saatanan kesäloma, josta minulle ollaan kateellisia. Mitä teit kesälomalla? Hengittelin ja odottelin niitä saatanan leikattuja lomarahoja. Mistä olen katkera? Mistä en ole katkera? Katkeruus-lista:
-          Olen katkera toisten kesämökeistä ja kaiken maailman rottinkiryhmistä.
-          Olen katkera toisten lomamatkoista ja niistä persoonattomista postauksista uima-altailta.
-          Olen katkera ja kateellinen positiivisesta kesämökkiongelmasta, kun ei kerkiä olla loman aikana kaikilla neljällä mökillä.
-          Olen katkera kaikille aivan kaikesta. Kaikilla kaikesta.
 Olen todella myrkyttynyt. Olen katkera ja kateellinen kaikille kaikesta. Paraatimarssilla kohti koko kaupungin yhteistä koulunaloittamisvesoa! Sitten puhutaan positiivisesta ajattelusta. Saimi Höyer ja Punkaharjun unelmien pitsihuvila. Unelmoi, ole mahdoton toiveissasi, pyydä tähdet taivaalta! Sekoita sopivassa suhteessa vanhaa ja uutta. Köyhiä ritareita entisessä hirsirunkoisessa kansakoulussa! Matkusta resiinalla Hammerfestiin. Vietä yö bajamajassa. Sanni ja Haloo Helsinki! Unelmoi! Unelmoi nyt tässä sitten jumalauta. Olen luokanopettaja jumalan armosta. Odotan tilipäivää ja leikattuja lomarahoja. Olen kuin halvaantunut. Minulta on leikattu jalat mennä, kädet tulla. Onneksi pääni unelmoi, sieluni kipunoi vihasta ja katkeruudesta.

Kommentit

  1. Vuoden Äiti9. heinäkuuta 2018 klo 7.09

    Hyvä kirjoitus vaikkei sen hyvyys ehkä ollut sulla ykkösenä mielessä. <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaiset pöytätavat

Ystäväni käy työasioidensa takia Kiinassa monta kertaa vuodessa. Hän kuvaili kiinalaisia pöytätapoja kovin erilaisiksi kuin mihin meidät on Suomessa ja muissakin läntisissä maissa  kasvatettu. Syöminen on sotkuista. Roskat heitetään reippaasti lattioille ja seinille. Ruokailu on kovaäänistä. Tarjoilijaa komennetaan kovaan ääneen. Nuudelikeittoja hörpitään äänekkäästi ja maiskutellaan mässyttäen ja roiskuttaen. Röyhtäileminen on tyytyväisen asiakkaan merkki. Ruuan loppuun asti syöminen on epäkohteliasta. Piereskelykin on ihan ok.     Aivan kuin kiinalaiset ilkkuisivat meidän tavoillemme. Nythän on niin, että Kiina on ja tulee olemaan tärkeä kauppakumppani Suomelle vielä pitkään. Itänaapurin kanssa pärjäsimme sodan jälkeisinä vuosina erittäin hyvin, kun meillä oli viinaa vähän ja sekin huonoa ja kallista ja heillä erinomaista ja paljon.  Suomalainen kaupparatsu opetteli mielellään venäläisiä pöytatapoja ja siinä sivussa sovittiin paperikombinaattien ja jäänmurtajien rakentamisesta.
Lähetä kommentti
Read more »

Huonosti kasvatettu lapsi

Puhutaan haastavista, haastavasti käyttäytyvistä lapsista. Väärin. Pitää puhua huonosti kasvatetuista lapsista ja hyvätapaisista lapsista. Oppilas näytti minulle videon, jossa poika on seksuaalisessa kanssakäymisessä kanan kanssa. Ok. Tiedän, että netistä löytyy kaikenlaista, jopa eläinpornoa. Kerroin Wilma-viestissä vanhemmille, että oppilas näyttää tällaista videota kavereilleen ja muutenkin hänen sanavarastonsa käsittelee navan alla olevaa anatomiaa. Muu luokka on mutella, aivan hiljaa, kun yksi saastuttaa ilmaston yltiöseksuaalisella kielenkäytöllä. Äiti vastasi, että oppilaan kanssa on oltava tiukkana. Mitä! Mitä helvettiä? Jos heidän lapsensa kanssa opettaja on liian kiltti/mukava, poika reagoi näyttämällä eläinpornoa ja puhuu rumia? En ymmärrä logiikkaa. Lapsi on huonosti kasvatettu. Minkä minä sille voin? Olisiko sopiva tiukkuus 20 vuotta Siperiassa? Tai vuosi rajavartijana? Laitanko lapsen juoksemaan 20 kilometriä? Kiellänkö syömästä kouluruokaa? Pimeässä kaapissa syyslomaan
3 kommenttia
Read more »

Mikael Jungner teki tv-historiaa

Katsoin eilen Farmi-Suomen avausjakson. Jakso linkittyy kasvatukseen, ideaalikasvatukseen, täydellisesti. Suuri, jättimäinen kiitos siitä kuuluu Mikael Jungnerille. Torppari, joka sai määrätä ensimmäisen osallistujan kaksintaisteluun, valitsi Mikaelin. Hän pohjusti filosofiaansa, että hän ei halua pudottaa farmin hommamiehiä, Puuha-Petejä, koska ajatteli, että voimakkaita miehiä tarvitaan farmin jatkotöissä enemmän kuin mahdollisesti ei niin voimakkaita farmin jäseniä. Mikael sai tehtäväksi valita itselleen kaksintaistelupartnerin. Ennen valintaa Mikaelin kanssa muut jäsenet antoivat ohjeita, mm. valitse itseäsi heikompi vastus, niin omat mahdollisuutesi päästä jatkoon kasvavat.  Näin Mikael ei tehnyt.   Mikael valitsi vastustajakseen ensimmäisen jakson voimamiehen, kuningaskotka Janne Ahosen, sen mitä ei-ilmeisimmän. Hän ihasteli Daavid vastaan Goljat-tilannetta. Lisäksi hän perusteli upeasti valintaa moraalisen valinnan näkökulman perspektiivistä. Hän ajatteli, että jos hän valitsee
1 kommentti
Read more »