Jotain tapahtui minussa. Syvällä sisässäni. Minuun tuli särö ja se kasvoi halkeamaksi ja viimein repesi. Monta vuotta rakastin perjantai-iltaisin radio-ohjelmaa Puhelinlangat laulaa. Kaikki tapahtui vähitellen. Ohjelmaa juontaa empaattinen mies ja nainen. He eläytyvät soittajien henkilöhahmoihin ja tarinoihin. He nauravat ja ovat hyväntuulisia. Naisen hyväntuulinen nauru alkoi sattua. Sitten tuli oivallus: Puhelinlankoihin soittavat itseensä koteloituneet onnenpotkuihmiset. Ihmiset ovat mökillä, matkalla mökille, lämmittämässä saunojaan, saunomassa saunojaan, viinipullo on jo auki ja kana hautuu uunissa ja riisipedissä on smetanaa ja äyriäisiä.
Olen kateellinen. Miksi ohjelmaan eivät soita Pekkasauri-ihmiset? En kuuntele enää ohjelmaa. En pidä kuulemastani. Olen alkanut vierastaa suomalaista mökkikansaa. Lopun alkua siis.
Kommentit
Lähetä kommentti