Luokanopettajan arki

 Läheinen sai diagnoosin: Alzheimerin tauti. Aivoissa näkyy otetuissa kuvissa plakkia. Hypotalamukset ovat selkeästi surkastuneet, jotka hallitsevat muistin toimintoja aivoissa. Läheisellä on ollut 40 vuotta diabetes ja siihen jatkuva lääkitys. Ikää on 70 vuotta. Olemme huolissamme. Aivojen plakki on kuin plakkia hampaiden välissä. Sitä ei vain lääketiede vielä onnistu poistamaan yhtä nopeasti kuin hampaiden välin plakkikertymät.    Ostimme tautia käsittelevän kirjan. Tautiin ei ole lääkettä, puhutaan tautia hidastavasta lääkityksestä, josta ollaan epävarmoja, onko niistä merkittävää parannusta tai hidastavatko ne välttämättä ollenkaan. Elämäntavat nousevat kunniaan. Pitäisi elää hyvä elämä. Pitäisi huolehtia säännöllisestä hammashygieniasta, pestä ja langata. Pitäisi syödä monipuolista ravintoa. Ympäristömyrkkyjä pitäisi välttää. Ei antibioottia kanan lihassa. Paljon kasviksia. Sokeria pitäisi välttää. Prosessoituja ruokia. Pitäisi välttää viskeraalirasvan kertymistä sis...

 Ukrainassa on monta ylösnousijaa ja alaslaskeutujaa. Maassa, jonka nimeä en halua mainita, on julkaistu laki, joka kieltää suorittamasta tietoihin pohjautuvaa kriittistä historiallista vertailua siitä, että kumman   maan ihmisten ylösnostattaja ja alaslaskettaja oli julmin tai edes vertaamasta heitä sakon ja vangitsemisen uhalla toisiinsa. Taitaa eräs hallitsija oikeasti katsoa itseänsä tyytyväisenä peiliin ja tokaista peilikuvalleen, että tässä minä pesen ainoastaan Koronan pelossa käsiä ja syytön minä olen siihen, että niin monta ihmistä Ukrainan aroilla ylösnousee ja alaslaskee. Yleinen etu se vain niin vaatii, ei omat kannatusluvut.   Eilen kuulin eräältä koulun keittolassa ruokaa lapsille valmistavalta keittäjältä hänen työehdoistaan. Koulukeittäjä ei saa syödä ilmaiseksi valmistamaansa ruokaa. Kysyin, eikö kokin tai keittäjän tehtävänä ole edes maistaa lapsille tarjottavan ruuan makua, jonka luulisi olevan jopa kaikenlaisen toisille ihmisille ruokaa valmistava...

 Olen ollut kriittinen. Kirjoitellut Venäjästä, Ukrainasta, sodasta, kärsimyksistä. Google AdSensen sensori tai digitaalinen tarkkailija iski silmänsä teksteihini. Sain viestin, jossa selkeästi viestittiin, että Ukrainan sodan vuoksi keskeytetään sellaisen sisällön kaupallistaminen, jota käytetään sodan hyväksi, kielletään sodan olemassolo tai suvaitaan se.    Olenkin odotellut sitä. Odotellut, huomatakseni, miten varpaillaan meidän pitäisi tai meidän oletetaan ja odotetaan tilanteeseen suhtautuvan. Siirrynkin käsittelemään turvallisia aiheita: ruokavalioita, kosmetiikkavertailuja, eri valmistajien peräsuolihuuhteluliuosten yhteensopivuuksia tavallisimpien migreenilääkkeiden kanssa ja millainen lompakko sopii parhaiten ihmiselle, jolla kaikki menee ja mitään ei jää ja pitäisi puhdistaa linnunpöntöt, muttei vittu jaksa.   Näin ennen pääsiäistä, suoritin ateistin pääsiäispaaston. Paastoni ei taaskaan ollut vesipaasto, digi-, kaalisoppa- tai muukaan nuukailupaasto, joss...

 Jelena Välbe on Venäjän hiihtoliiton johtaja. Hän on hyvän tuulisen näköinen ihminen. Mutta miksi ihmeessä Jelena Välbe on miltei joka päivä IS:n uutisotsikoissa? Miten Välbe liittyy Ukrainassa käytävään sotaan, Kremlin hallintoon tai Putiniin? Hänhän on vain hiihtäjä. Ajatelkaapa nyt, jos meillä 1989 Lahden MM-kisojen moninkertainen mitalisti Pirkko Määttä kommentoisi Nato-asioita, Ukrainan tilannetta aktiivisemmin kuin pääministeri Marin tai presidentti Niinistö.    Tottakai asiaa voisi kysyä, miksi ihmeessä IS on nostanut Välben journalisminsa keskiöön, mitä tulee hämmästelyyn Putinin hallinnon natsi-lausuntoja kohtaan? Toistan vielä, että Jelena Välbe on Venäjän hiihtoliiton johtaja.   Dostojevski totesi Venäjästä ja venäläisyydestä joskus, ettei Venäjää voi järjellä käsittää, se täytyy tuntea. Mielestäni Ilta-Sanomien Välbe-nostatusta ei voi järjellä ymmärtää, mutta kaikesta kritiikistäni huolimatta, tuottaa Välben näkeminen jatkuvasti valokuvissa ja hänen kumm...

  Upeita tarinoita. Tänään Izevstijassa ilmestyi seuraavan kaltainen reportaasi. Narkologi Shurov analysoi presidentti Zelenskyin toimintaa, käyttäytymistä, ilmeitä ja eleitä, kun hän tutustui Buchassa venäläisten tekemiin rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Narkologi Shurovin mukaan Zelenskyi saattoi olla huumemyrkytystilassa.  Narkologi Shurov  totesi, että Zelenskyi katseli ympärilleen puheensa aikana, lipsahti pois ajatuksistaan ja osoitti erittäin huonoja ilmeitä.  Lisäksi Zelenskyi puhui tilanteen traagisesta kontekstista huolimatta ehdottoman yksitoikkoisella äänellä.  Kaikki tämä viittaa Shurovin mukaan siihen, että Vladimir Zelensky oli vakavasti päihtynyt tiedotustilaisuuden aikana.  Stressitilanteeseen joutuessaan huumeidenkäyttäjät alkavat kuulemma käyttää huumeita jatkuvasti, sillä se on ainoa tapa rentoutua ja ylläpitää stressiä, Shurov tiivisti.    Heidi Hautala sanoi eilen hienosti, että ei Venäjän kansalaisille voi antaa aivan puhtaita...

 Harvoin käyn kirppareilla. Kun haluan, että saan olla piilossa, menen kirpputorille. Sieltä ei kukaan osaa minua etsiä. Siellä ei tule hintahiki. Ei kirvele kaivaa lompakosta roposta, kun on kuvitellut tehneensä löydön, löytäneensä aarteen. Siellä olen omieni joukossa: olen sekundaa, second hand, toisen luokan kansalainen, parasiitti, ylipainoinen, likinäköinen, itsensä saastuttaja, kelmeä runkkari, hiilihydraattitankki, nuhanenä, elämän esteisiin kompastuja, villinorsu.. Siltä se tuntuu ja tuntuu hyvältä. En törmää trendeihin, Luis Vittoneihin, kaiken maailman muistuttajiin, mitä rahalla saa ja mitä minunkin lain ja oikeuden sekä kirkon ja valtiovallan suojeluksessa tulisi tavoitella harmaan massan joukossa ja olla kuten kaikki muutkin penseät, huonotuuliset veronmaksajat. Keskivertokirpparikävijällä on hammaskiveä enemmän suussaan kuin yhteensä Espoon Haukilahdessa asuvilla ekonomeilla ja se tuoksuu. Minä viihdyn ja saan olla piilossa.    Tällä kertaa löysin laatua. Lö...

  Hoitajien ja opettajien lakot ovat päässeet uutisiin. Mikä työtaisteluissa pisti eniten minun kyynisen maailmantarkastelijan silmiin, oli lakkoilijoiden hyväntuulisuus. Hymyiltiin, ei sillä tavalla hermostuneesti, sillä pelolla, että karvalakkipoliisi tulee ruiskimaan kyynelkaasua silmiin tai roitelemaan pampulla vartaloa tai hiuksista vetämään putkabusseihin. Hymy oli toisenlaista, vapautunutta. Poissa oli marssijoilla viha ja kiukku, sellainen työtaistelijailme oli sanalla sanoen löysä. Työtaistelijat olivat iloisia, vapautuneita. Mistä tämä johtui? Kenties pitkän koronasulun jälkeen tuntui hyvältä nähdä vanhoja kurssikavereita, pitkään aikaan näkemättömiä kollegoita. Kupliva ilo, pirskahteleva nauru, helmeilevä omppupomppu-fiilis oli silmiin pistävää. Ei osattu ottaa roolia. Hymyilevän suun takaa huudettu ”nyt saa riittää kyykytys” ja ”me ollaan asiantuntijoita” ei osunut maaliin. Palkan korotusten nälkä ei näkynyt väsyneissä ilmeissä, loppuun palaneissa lysyryhdeissä. Tuli mi...

 Jyväskylä, Oulu, Rovaniemi ja Turku taistelee. Hyvä OAJ! Juko neuvottelee palkkavaateista. Jukon neuvottelija Lindroos on neuvottelija, joka on julkisuudessa nimetty neuvottelijaksi. Mutta, tiedänkö minä, mistä neuvotellaan? Olen käynyt OAJ:n sivuilla, mutta en mistään löydä, että mitä OAJ on vaatimassa? Myöskään Opettaja-lehti ei anna vastausta asiaan. Missä on selkeä viestintä? Miksi en löydä yksinkertaista vaatimuslauseketta: Vaadimme 2 % palkankorotuksia seuraavaksi vuodeksi tai seuraavaksi viideksi vuodeksi. Voisiko neuvotteluissa olla live-striimaus, joka olisi ajan hengen mukaista, niin saisin OAJ:n rivijäsenenä omin korvin kuulla, omin silmin nähdä, vaaditaanko asioita oikealla tarmolla, riittävällä draivilla? Miksi neuvottelujen jälkeen vasta tullaan valmiiden tulosten kanssa julkisuuteen? Entä jos palkankorotuspyynti on lepsua, haparoivaa, liian pehmeää ja päädytään velttoon kompromissiin työnantajapuolen riemuksi?    Viestintään selkeyttä! Salamyhkäisyys pois!...

  Wilman kautta minuun otti eilen yhteyttä venäläisen lapsen vanhemmat. Lapsi on luokallani. Hän on oikein kiltti, mukava ja hyvän tuulinen. Vanhemmat olivat huolissaan, ettei lasta kiusattaisi venäläisyyden takia ja Venäjän ja Ukrainan välisen vaikean tilanteen vuoksi. Ei sodan takia, jota on sanana kiellettyä käyttää ilmeisesti sen johdosta, että jos ”vaikeaa tilannetta” aletaan kutsua sodaksi, se saattaisi loppua ja miten sitten kävisi kannatuslukujen? Tiedätte kyllä kenen. Vaikeaan tilanteeseen kansakuntansa johdattaneen kannatusluvuille voisi käydä kuin Suomen menestyksen   Pisa-tutkimuksissa tai Euroviisuissa.   Vakuutin perheelle, että syytä huoleen ei ole. Teen kaiken voitavani, jotta lapsi ei kokisi minkäänlaista, pienintäkään   syrjintää taustansa vuoksi. Lapset eivät   yleensä koskaan ole syyllisiä aikuisten luomiin ja heidän välisiin ”vaikeisiin tilanteisiin”, selitin heille näkemyksiäni.   Perhe oli tyytyväinen ja rauhoittunut. Kysyin heilt...

  Juttelin eilen eläkkeellä jo olevan OAJ:n virkamiehen kanssa. Sanoi tehneensä pikkudirikan töitä. Vastasi jonkin alan jostain marginaalista vastuusta.   Toisin sanoen mies oli nostanut suurta palkkaa pienestä vastuusta ja samalla näytteli, esitti ajavansa opettajien etuja, jotka nostivat pientä palkkaa suuresta vastuusta. Oli työskennellyt   OAJ:n pyhistä pyhimmässä, Helsingin konttorissakin, jopa Erkki Kangasniemen alaisuudessa, joka muistetaan suuripalkkaisimpana ammattijärjestöjohtajana aikoinaan.   Kysyin eläkepapalta, mitä mieltä hän on Tehyn lakosta ja ensi viikolla lähestyvästä OAJ:n lakosta. Tehyn puheenjohtaja on kuulemma vaatimuksissaan hullu. Ei niihin kukaan voi suostua. Sanoin, että jatkavat lakkoa ja alkaa sairaat kuolla, niin alkaa lakko purra. Eläkepappa vastasi, että valtakunnan sovittelijan kansliasta ei ole koskaan mitään suurta korotusta saatu. –Eli lakkoilu on siis turhaa? kysyin. Hänen mielestään on. Pitäisi aina päästä sopimukseen. Ja OAJ:n...

 Hesarissa oli nekrologi helmikuun 25. päivä ajasta ikuisuuteen siirtyneestä suomalaisesta psykologista ja psykoanalyytikosta Ritva Kajamaasta. Hän teki työtä traumatisoituneiden lasten kanssa. "Kopparyhmässä" oli kyse lasten kanssa toteutetusta ryhmäpsykoterapiasessiosta. Ryhmäsession jälkeen jokainen lapsi sai oman pyykkikorin, limsapullon ja imupillin. Lapset menivät turvapaikkaan, pyykkikoriin, joivat pillillä limsaa ja kuuntelivat Ritvan lukeman sadun. Tarkoitus oli rauhoittua, kokea turvallisuutta, kokea omat rajat, voimakas rauhoittava oraalinen mielihyvä, kuunnella eheyttävä taideterapeuttinen lukutuokio ja lähteä terapian jälkeen ulkomaailmaan rauhoittuneena ja turvallisuuteen tankattuna.    Ihana oivallus. Lapset luonnostaan rakentavat majoja, joissa yhtenä kehityksellisenä elementtinä on turvallisuuden tunteen vahvistaminen, turvallisten rajojen asettaminen. Olen ollut itsekin mukana lasten toiminnallisessa ryhmässä. Siinä etenimme samalla tavalla. Ensin leikit...

 Isäntä-ja emäntäpuhe on yleistä. Eilen törmäsin vanhempaan naishiihtäjään. Kysyin, onko latu vielä hyvä? Hiihtäjä vastasi, että isäntä sano, että vielä kerran mennään hiihtämään ja sitten kausi paketissa. Annetaan ymmärtää, että isäntä on vähän kahjo, hoopo, hassu, itsepintainen, änkyrä ja omalaatuinen. E mäntä ei olisi tahtonut itse lähteä lainkaan, mutta jos isäntä saa slaakin, unohtaa nitrot.  Emäntä   pakottaa syömään rehuja, juureksia tai liian terveellistä  ruokaa.  Isäntä  ei muuta söisi kuin lenkkimakkaraa. Emäntä katsoo saippuasarjoja. Ridge Forrester on kaikkien emäntien unelmavävy ja pikkuhousun kastelija. Isäntä lukisi taas vain niitä naistenlehtiä, joissa Linda Lampenius soittaa kyykyssä, vähäpukeisena viulua. Isännän mielestä Korisevan Arja on ihanan pirteä. Emäntä  nalkuttaa, kun  isäntä kuorsaa, isäntä pieree, isäntä jättää likaset sukat sohvalle . Lähdetään emännän kanssa vähän ulos, ei paljon ulos. Meidän isäntä  tyk...

  Suomalaisen peruskoulun toiseksi vaikein ongelma heti   lumen, lumen oikeaoppisen käsittelyn jälkeen on hupputakki, huppari, ruotsiksi en munkjacka. Tämä keskiaikainen luostarilupauksen tehdeiden lihavien ja pulskien luostariveljien vaatemuoti on nykyään joka toisen tytön ja pojan päällä. Ja sitä huppua ei saisi käyttää. Ei ruokalassa. EI VITTU OLLENKAAN, MISSÄÄN, KOSKAAN! Edes esihenkilön edessä ei päätä saa peittää, vaikka jumalan edessä pää kirjaimellisesti piti peittää.      Esihenkilöni kävi tänään kimppuuni huppariasiassa. Etten välitä hupunkäytöstä. Etten puutu hupunkäyttöön. En ymmärtänyt. Laitoin Wilma-viestin varmuuden vuoksi vanhemmille, jossa kielsin hupparin käytön koulussa. Lisäksi huomenna leikkaamme huput kaikilta pois, teemme rovion, poltamme ne kuin punatukkaiset tytöt keskiajalla ja olemme onnellisia.   Hupparin huppu on Lusifeeruksen tekosia.   Sadomasokistinen kuvasto, S/M-kuvamaailma, seksuaaliset ja rivot yhdyntää ja penetr...

  Lapsella on Puman varsilenkkarit. Talvikarva sisällä. Tammikuussa ostettiin. 70 € maksettiin. Maaliskuun alussa kärki nauroi, lumi meni sisälle ja sukka kastui. Talvikengän elinkaari vähän yli kuukausi. Ensi vuonna ostan täysnahkakengät. Eccot, Camel bootsit tai Riekerit. Jos niistä maksaa 120 €, vähän alle tai yli, niin luulisi yhden talven kestävän. Näitä varsilenkkareita on mennyt nyt talvessa kolmet. Noin 200 € olen työntänyt aivan paskaan. Kengillä on kävelty ja juostu. Ehkä niillä ei olisi saanut juosta?    Vanha kansa puetutti lapsille talvella nahkaset hiihtomonot. Viisaita olivat. Milläs ton korjaat?  Nauravat nakit!

 Kauko Röyhkän laulu Kevät kuvaa sisäistä elämääni juuri nyt. Sepelipöly kuivaa silmät. Koiran paska tuntuu nenässä, kengänpohjissa, kaikuu kallon luissa kiimaisten kollien vinkuna. Tikan soidinrummutus on sydämeni ääni. Kevät, tulen päivä päivältä itselleni pölyisemmäksi, vieraammaksi. Unet päättyvät miten sattuvat, keskellä yötä. En löydä yhteyttä perheeseeni. Muutun vältteleväksi, uhmakkaaksi. Luonamme käyvät vieraat puhuvat mielestäni olemattomia, arvioivat pitsapohjan paksuutta, marengin rapeutta, hypistelevät kankaita, puhuvat koirien anaalirauhasista ja kynsien leikkaamisista. Istun ärtyneenä, silmät punaisina ja mietin, lopetanko puhumisen ja aloitan puremisen. Koulussa joku kysyy, oletko jo Markku teettänyt Allut. En tunne Allua. Kuka Allu? Allu alligaattori? Haluaisin istua noin vertauskuvallisesti pommitetussa kerrostalon rauniossa, josta seinä puuttuu ja juoda mineraalivettä länästä muovipullosta ja vihata kaikkia venäläisiä ja etenkin sitä yhtä Kremlin kaljupäätä, joka...

 Ihanaa, asun Suomessa. Saan kirjoittaa: Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Minun ei tarvitse piilottaa viestiäni. Venäjällä toimii kuulemma enää yksi sanomalehti, media, joka edustaa ns. oppositiohenkeä. Novaja gazeta, uusi lehti, yrittää kertoa tosiasioita, pravdoja lukijoilleen. Valitettavasti he eivät voi kirjoittaa suoraan. Asiat pitää piilottaa. Muutama nosto Hesarin jutusta (HS 12.3.2022). - Ei saa käyttää sanaa sota.  Lehti ei halua käyttää sanaa Venäjän armeijan erikoisoperaatio. Lehti puhuu sodasta käyttäen ilmaisua " se, mistä ei saa puhua". Fantastista! Harry Potter- romaanisarjassa pahuuden ruhtinasta lordi Voldemortin nimeä ei saa mainita. Puhutaan henkilöstä " hän, jonka nimeä ei pidä mainita".  - Novaja gazetan torstain numerossa oli etusivulla kuva  balettitanssijattarista, pienistä joutsenista, jotka tanssivat joutsenlampea. Takana on tulimyrsky.  Venäjällä on kriittinen, oppositiohenkinen lehdistö käyttänyt joutsenlampi-kuvaa historian...

  Venäjä käy hyökkäyssotaa. Voin kirjoittaa sen ilman pelkoa 15 vuoden vankeudesta. Pelkoa se ei silti vie pois. En pelkää enää sotaan joutumista. Olen liian vanha. Nyt pelkään, joudunko lähettämään lapseni sotimaan, ottamaan luodin päähän, kaatumaan taistelussa jonkin betoniporsaan takana. Sitä pelkään.   Katsoin entisen tiedustelu-upseeri Martti J. Karin näkemyksiä Venäjästä, Venäjän ikiaikaisesta narratiivista. Luento löytyy Yuotubesta, Suomen valtion vapaasti katseltavasta julkaisukanavasta. Hän puhui Venäjän masentavasta narratiivista. Venäjän valtion narratiivista luennon pohjalta nostan esiin seuraavat asiat: - Venäjä rakastaa yksinvaltaa, on rakastanut sitä 1200-luvulta asti. - Venäjä rakastaa vahvaa johtajaa. Vahva johtaja poistaa sekasorron tilaan eli vapaan demokratian, vapaan lehdistön ja vapaan kansalaisvaikuttamisen. Se on hyvä. - Esivaltaa, johtajaa ja vanhempia on toteltava kuuliaisesti. Sitä ei sovi kyseenalaistaa. Totellaan. Tsaari, presidentti tietää, mikä...

    Putin ilmestyy tv-vastaanottimien eteen monen päivän jälkeen. 800 miljoonan euroa maksaneessa sotatoimien johtohuoneessa vietettyjen piinaavien päivien jälkeen on aika näyttäytyä kansakunnalle. Mies on sees, tyyni. Hän istuu tsaikkapöydässä lentoemäntien kanssa, joiden kaulan ympäri on kiedottu punavalkoinen silkkihuivi, jossa lukee Aeroflot. Lentoyhtiö, jonka koneet lentävät vain sisäisiä lentoja. Jokaisen lentoemännän edessä on punaista, maksoittuneen veren väristä juomaa: tsaikkaa, tsajua tai Georgilaista punaviiniä. Mies on rauhallinen. Hän selittää emännille jotain. En ymmärrä venäjää. Emännillä on intensiivinen tuijotus. He kuuntelevat hiljaa. Hymyilevät. Ilmeissä on jotakin sellaista " olet sä vaan aika epeli"- tyylistä tai " pojat on poikia"-tyylistä tunteenottoa. Kukaan emoista ei sano mitään. Jos heidän miehet ovat tappamassa lapsia Ukrainassa, ei emäntien hätä, häpeä, epätietoisuus ilmene ilmeinä.  Tsajuhuoneen tunnelma rauhoittaa. Ei ole mitään hätää...

  Ukrainan lapset. Tunnen suurta surua vuoksenne. Ukrainan vanhukset. Tunnen suurta häpeää, että joudutte näkemään tämän päivän. Ette halunneet sotaa. Halusitte elää tavallisen ihmisen tavallista arkea. Koulunkäynti muuttui silmän räpäyksessä   pommisuojiin. Istutte kymmenien kilometrien autojonoissa. Pakenette. Kysytte vanhemmiltanne, onko pitkä matka vielä? Minne me isä olemme matkalla? Isä ei vastaa. Puolaan? Valko-Venäjälle? Maaseudulle? Piiloon? Missä me nukumme seuraavan yön? Isä tietää ehkä yhden paikan, josta voimme kysyä yösijaa. Jos se ei tärppää, isä luottaa, että Vasili-enon luona sitten. Äidillä asuu serkku Puolassa.   Panssariajoneuvot panssarimarssilla matkalla tuhoamaan infrastruktuuria. Vaurioittamaan vaivalla rakennettua. Tuhoamaan kalliilla ostettua. Itsenäisyys. Mikä on sen hinta? Lasten paniikkihäiriöt. Vanhusten sydänkohtaukset. Vanhempien hermoromahdukset. Me mietimme kouluissamme hiihtolomaa. Mitä kivaa teette perheiden kanssa? Menettekö Lappiin?...

 Olen tullut allergiseksi toisaalta puheeseen. Viimeksi tähän törmäsin OAJ:n työhyvinvointibarometrien tulosten tulkinnassa. Työuupumus on lisääntynyt, toisaalta yhteistyöstä on saatu lisäpoweria. Ilmaistaan huoli ensiksi ja sitten otetaan käyttöön toisaalta-puhe, jolla sanomaa saadaan lievennettyä. Miksi pitää lieventää? Ettei kukaan suutu? Kuka joku? Putin? Venäjä. Ettei olla liian kielteisiä?   Työinto on laskenut, toisaalta työnkuva on monipuolistunut.  Kolmiportainen tuki väsyttää opettajia, toisaalta se täyttää tyhjää viikonloppua. Uupumus on lisääntynyt etäopetuksen aikana, toisaalta väsymys aviopuolisoa kohtaan on ilahduttavasti lisääntynyt.  Wilma on helpottanut yhteydenpitoa huoltajien kanssa, toisaalta se on vaikeuttanut. Venäjä uhkaa maailmanrauhaa, toisaalta Venäjä tarjoaa vaihtoehtoisen tulkinnan tulevaisuudesta. Tieto lisää tuskaa, toisaalta tuska vähentää tietoa.    Kun puhutaan vakavasti työntekoa haittaavista ja rasittavista asioista, sen ...