Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ukraina, itku tulee

  Ukrainan lapset. Tunnen suurta surua vuoksenne. Ukrainan vanhukset. Tunnen suurta häpeää, että joudutte näkemään tämän päivän. Ette halunneet sotaa. Halusitte elää tavallisen ihmisen tavallista arkea. Koulunkäynti muuttui silmän räpäyksessä   pommisuojiin. Istutte kymmenien kilometrien autojonoissa. Pakenette. Kysytte vanhemmiltanne, onko pitkä matka vielä? Minne me isä olemme matkalla? Isä ei vastaa. Puolaan? Valko-Venäjälle? Maaseudulle? Piiloon? Missä me nukumme seuraavan yön? Isä tietää ehkä yhden paikan, josta voimme kysyä yösijaa. Jos se ei tärppää, isä luottaa, että Vasili-enon luona sitten. Äidillä asuu serkku Puolassa.   Panssariajoneuvot panssarimarssilla matkalla tuhoamaan infrastruktuuria. Vaurioittamaan vaivalla rakennettua. Tuhoamaan kalliilla ostettua. Itsenäisyys. Mikä on sen hinta? Lasten paniikkihäiriöt. Vanhusten sydänkohtaukset. Vanhempien hermoromahdukset. Me mietimme kouluissamme hiihtolomaa. Mitä kivaa teette perheiden kanssa? Menettekö Lappiin?...

Toisaalta-puhe

 Olen tullut allergiseksi toisaalta puheeseen. Viimeksi tähän törmäsin OAJ:n työhyvinvointibarometrien tulosten tulkinnassa. Työuupumus on lisääntynyt, toisaalta yhteistyöstä on saatu lisäpoweria. Ilmaistaan huoli ensiksi ja sitten otetaan käyttöön toisaalta-puhe, jolla sanomaa saadaan lievennettyä. Miksi pitää lieventää? Ettei kukaan suutu? Kuka joku? Putin? Venäjä. Ettei olla liian kielteisiä?   Työinto on laskenut, toisaalta työnkuva on monipuolistunut.  Kolmiportainen tuki väsyttää opettajia, toisaalta se täyttää tyhjää viikonloppua. Uupumus on lisääntynyt etäopetuksen aikana, toisaalta väsymys aviopuolisoa kohtaan on ilahduttavasti lisääntynyt.  Wilma on helpottanut yhteydenpitoa huoltajien kanssa, toisaalta se on vaikeuttanut. Venäjä uhkaa maailmanrauhaa, toisaalta Venäjä tarjoaa vaihtoehtoisen tulkinnan tulevaisuudesta. Tieto lisää tuskaa, toisaalta tuska vähentää tietoa.    Kun puhutaan vakavasti työntekoa haittaavista ja rasittavista asioista, sen ...

Viikon kouluääni

 Luontotoimittaja, tietokirjailija Juha Laaksonen nauhoittaa lintujen ääniä Radio-Suomeen. Kevättalvella, aivan pian, alkaa kanavalla ilmestyä viikon luontoääni, jossa esitellään Laaksosen valitseman linnun, yleensä muuttolinnun, laulua ja kerrotaan pesimispaikoista, elintavoista..    Alan julkaista blogissani viikon kouluääntä. Viikon 8 kouluääni on kelta-anorakkialkuopettaja. Kuunnellaanpa aluksi sen tyypillistä lauluääntä:   Kuule Markku. Siellä oli sun luokan poikia pelaamassa pienempien oppilaiden kanssa. Kuule Markku, Markku, arkku, kku, ku, u, siellä oli nahistelua, johon jouduin puuttumaan. Pitäis sopia vuorot, kuule Markku.. Solakka, anorakkialkuopettajanaaras kiertelee haukkana oppilaiden ympäri piha-alueella. Se pyörii hyvässä nosteessa itseään pienempien oppilaiden joukossa tarkkailen heitä herkeämättä. Olen seurannut kyseisen yksilön reviirikäytöstä elokuusta alkaen. Seuraan sitä kiikareilla nyt kauempaa luokan ikkunan takaa, ettei se säikähtäisi minua. ...

Loppuunpalaneita kehäraakkeja

 Sain kuulla viime viikolla kahden tutun luokanopettajan loppuunpalamisesta. Tarinat olivat erilaiset. Miesluokanopettaja 1. koki syyslukukauden lopulla uskomatonta voimantunnetta. Vaimo peilasi hänelle, että oletpa sinä erinomaisen hyvällä tuulella. Ennen joulua tuli noutaja, romahdus, ymmärrys, että maanisuus oli tarttunut takinliepeestä ja sitten ryminällä alas rinteeseen----> uupumus, pitkä sairasloma.   Miesluokanopettaja 2. poti joululomalla tympeää puistatusta, unihäiriöitä, lepo jäi torsoksi. Loman jälkeen viikko koulua ja nyt sairaslomalla ainakin hiihtolomaan, ehkä pidempään. Syynä täydellinen tympääntyminen korona-aikaan, kolmiportaiseen tukeen ja koulun uudisrakennushankkeeseen. Työuraa takana 30 vuotta. Mittari tuli vain täyteen. Tuli tunne, ettei jaksa enää taistella, ei jaksa pukeutua ja tsempata itseään enää jaksamaan arjen penseyttä.    Tuttua minullekin. Unihäiriöt. Aamulla hoitamaan arjen askareita. Työroolin sovittaminen, päälleliimaaminen ja s...

Urheilukansa?

 Vielä palaan teemaan hiihtourheilu, kollektiivinen muistijälki ja urheilukansa. Mediassa kerrottiin, että Tampere, Oulu, Jyväskylä ja oma paikkakuntani, jonka nimeä en mainitse, estivät Iivon kultahiihdon katsomisen viime perjantaina. Eilen yritimme katsoa naisten ja miesten parisprinttien finaalia. Kaikki näytti hyvältä. Sitten kesken lähetyksen kunta teki palveluksenestohyökkäyksen YleAreenan ja lähetys poikki. Ei se mitään. Vedin piuhat omasta puhelimesta videotykkiin ja päästiin katsomaan finaalit. Voiko kuntatyönantaja tehdä tällaisen palveluksenestohyökkäyksen Ylen kanaville? Rikotaanko tässä jotain lakia. Jos Brasiliassa Brasilia pelaa jalkapalloa MM-lopputurnauksessa, suorittaako valtio palvelukseneston työpaikoille? Ei suorita, kun se on valtiollinen vapaapäivä. Entä Norjassa? Suoritettiinko Oslosta käsin esto, ettei nähdä Kläbon hiihtoa? Tuskin. Kiinassa ja Venäjällä en epäile, etteikö estoa suoritettaisi. Suomi, Kiina ja Venäjä ovat maita, joissa tiukasti, keskusjohtois...

Kollektiivinen muistijälki

 Missä olit silloin kun Kekkosta haudattiin 1986? Entä Mauno Koiviston hautajaiset? Missä kuulit ensi kerran Tsernobylin onnettomuudesta 1986? Lasse Virenin kaatuminen? Matti Nykänen Oslon hernerokkasumu 1982? Muistatko? Entä Neuvostoliiton hajoaminen? Missä, kenen kanssa sitä todistit?   Entä missä olit perjantaina 11. helmikuuta 2022 klo 9-10.15? Kultaiset 75 minuuttia. Minä ajattelin tuottaa luokalleni kollektiivisen muistijäljen. Katsomme sen yhdessä, eläydymme. Olimme valmistaneet pieniä Suomen lippuja. Yhdeksältä lähdin avamaan Yle Areenan suoraa lähetystä. Mitä vittua!? En pääse läpi. Yritän monta kertaa. Ei onnistu. Vaihdoin selainta. Ei vaikutusta. Sammutin ja käynnistin koneen. Ei vaikutusta. Emme saaneet todistaa kollektiivista riemua. Saimme todistaa  kunnan pikkupomojen kiusanteon. Blokkasivat Yle Areenan pois aamupäivältä. Pelkäsivät, että työt seisoivat, laiskotellaan. Sille stoppi. Työajalla ei kisoja katsella. Kaupungin sähköpostiin tuli asiasta myöhemmin...

Jälkiteollisen ajan idolikulttuuri on meidän puolesta vuodatettu

 Ajat muuttuvat. Kun Hakulinen voitti 50-luvulla hiihdossa olumpiakultaa, lapset säntäsivät laduille matkimaan Haku-Veikkoa. Kun Iivo eilen voitti, Iivo voitti meidän kaikkien lasten ja nuorten vuoksi, jotta heidän ei tarvitse hiihtää. Esimerkkejä on useita. Nykänen voitti 1988 Galgaryssa kolme kultamitalia ja taas joka puolella lapset tekivät hyppyreitä ja matkivat Nykästä. Nykyään ei puhettakaan. Kun Karppinen voitti soutukultaa, järvillä riitti soutajaa ja huopaajaa. Jos leijonat voittavat olympiakultaa, he tekevät sen siksi, ettei lastemme tarvitse kiristää luistimen nauhoja, koska luistimen luonne on jäädä löysälle, kiekon hukkua hankeen, luistimen hangata epämielyttävästi ja sitten on se kylmyysjuttu pihalla. Huuhkajat pelaavat jalkapalloa siksi, ettei meidän itse tarvitse. Pelaamme heidän mukana katseellamme ja koemme voimakkaita tunteita. Markkanen donkkaa NBA:ssa siksi, ettei lastemme tarvitse joutua tönityksi ja satuttaa sormia painavaan koripalloon. Kärjistän. Olemme sii...

Latukiima

 Viime viikko meni flunssassa. Nyt sitten on vetämätön olo. Kokeilin eilen vitosen hiihtoa. Otin lapsen mukaan. Alku hyvin, puolesta välistä parkkipaikalla 10-vuotiaan laturaivoa. Sukset lensi jorpakkoon, sauvat perässä. Ohi suihki hiihtäjiä, onnellisia hiihtäjiä. Luistellen ja pertsaa lykkien. Pariskuntia ja yksinäisiä suihkijoita luistavilla suksilla. He olivat onnellisia. He olivat latukiimassa.   Tavaratalon parkkipaikat pullollaan maastohybrideitä. Katolla suksiboksit. Kävin tänään kävelyllä. Sitä jaksoin. Järvellä hiihtäjiä. Suihke kuului joka paikasta. Koin latukateutta. En jaksa hiihtää.    Televisiossa Pekingiä. Pärmäkoski ja Niskanen mitaleilla. Suihke kuuluu vain televisiosta. Kärsiviä ilmeitä. Suuria tunteita. Katkeria tappioita. Ja perkeleen Johaug, josta lähtee voiton hetkellä ruma alkuhuuto, primal scream. Koin latuinhoa.    Latu se on luokanopettajankin ura. Loivaa, pitkää nousua paskoilla suksilla. Hiihtolomaan 11 päivää. TJ11. Kuva arkisto...

Viimeinen arviointikeskustelu tänään

 Viimeinen arviointikeskustelu tänään. Ensimmäinen oli marraskuussa. Kolme kuukautta. On sovittu aikoja. On peruttu. On unohdeltu keskusteluaikoja, milloin vanhemmat, luokanopettaja ei koskaan. Aina olen avannut säntillisesti Teams-linjan. Huhuillut, missä olet? Onko siellä kukaan, kettään, missään? Avaatko mikrofonin? Ai, ei ole? Ai, ajat autoa samaan aikaan? Ai, pitikö lapsen olla mukana keskustelussa? No, ok, voidaaks tää käydä, vaikka vesijuoksen samalla ja lapsi ei ole mukana, kun se on Pertulla Pertunmaalla, kun on isäviikko ja minulla on vastuualueena, olen erikoistunut äitiviikkoihin, koska olen Pirkko ja asun Pirkkolassa.. Avaatko kameran, että näen teidät? Ai, ette saa auki. Ai, ette osaa. No, painakaas sitä nappulaa. Ok, no eiköhän me sitten aloteta arviointikeskustelu, vaikka olet altaassa, lapsi isällä, et saa auki kameraa, etkä mikrofonia ja nyökkää vaikka uimavalvojalle, niin tiedän, että olet interaktiivinen edes jonkun kanssa.    Tällasta paskaa näytelmää...

Kallontutkimusta, ei kutistusta

  Gustav Retzius tutki suomalaisten kalloja 1800-luvulla, mittaili kallonpohjaa ja kairasi aivoja ulos hämäläisten päänupeista todistaakseen ruotsalaisten olevan herrarotua ja suomalaisten vasallikansaa. Ennen suomalaisten pääknupien mittailua, Retzius oli mittaillut tuhansien ruotsalaisten asevelvollisten kalloja. Hän tuli siihen tulokseen, että Ruotsin väestö oli ” huomattavan yhtenäinen ja puhtain kaikista germaaninkielisistä kansoista”.   Retzius kaivoi hautoja auki, rikkoi hautarauhaa tieteen tekemisen nimissä ja mittaili, todisteli, haukotteli ja veti yhteen: Tyhmä kansa. Silmät lontolla syvällä päässä. Tylsämielinen katse. Haluavat olla johdettavia. Ovat johdateltavissa. Ali-ihmisiä. Voi helvetti! Tällasta tämä on. Rasismi sotketaan tieteen tekemiseen. Mielestäni seuraavat tutkimukset ovat historian katsannossa oikeutettuja aloittaa. 1.   Penistutkimus. Suomalaistutkimus, jossa mittaillaan ruotsalaisia peniksiä: käyryyttä, pituutta, reagointiherkkyyttä. Kaivetaan r...

Sinun Margot, DDR ja erään perheen tarina

  DDR- voi sinua pientä hassua yhteiskunnallista laboratoriokokeilua. Senkin höpönassu ja tyhmyri. Uskoa nyt tasa-arvoon, todellisen sosialismin voittoon ilkeästä torakka-kapitalistista. Meri Valkaman kirja Sinun Margot kertoo tästä kokeilusta. Kirja kuvaa suomalaisen perheen elämää 80-luvun Itä-Berliinissä. Vuonna 1989 valtakoneisto alkaa yskiä, Stasi ei saa vapauden huumassa länttä hamuamia kansalaisiaan ruotuun ja viimein tapahtuu die Wende, Berliinin muurin murtuminen ja läntisen hapatuksen vyöryminen Itä-Saksaan.    Sinun Margot on hyvä romaani, hieno lukukokemus. Suosittelen lukemaan sen. Kirjassa minua puhutti onnistuneen henkilökuvauksen lisäksi kuvaus Itä-Berliiniläisestä arjesta. Päiväkoti oli ilmainen. Lääkäri ilmainen. Lääkäri teki ilmaisia kotikäyntejä. Lääkkeet olivat ilmaisia. Työhön suhtauduttiin intohimoisesti. Työ, työkaverit, työpaikka olivat tärkeitä asioita, joihin sitouduttiin intohimoisesti. Rakennettiin yhdessä sosialismia. Saksan yhdistymisen jä...

Turbulenssia.

  Turbulenssi. Musta tammikuun loppu ja helmikuun alku. Viime viikolla lapsi sairastui. Jäin kotiin. Joka aamulla soitin työnantajalla, koska aamuisin pitää ennen seitsemää soittaa työnantajalle ja tehdä poissaolosta ilmoitus. Sitten kirjoittamaan sijaiselle ohjeita. Suunnitella tunnit. Aukoa digitaalisia oppimateriaalisivuja SanomaProlta ja Otavan Ope-sivulta. Merkata sivuja, tehtäviä ja kuvitella, miten päivä voisi edetä. Sairas lapsi kuolaa nenä tukossa. Palvelua. Appelsiinin kuorimista. Pyykinpesua. Mehun lämmitystä.   Tällä viikolla toinen lapsi sairastui. Ja vaimo. Ja minäkin. Mutta en sairastunut. Tai sairastuin, mutta en jaksanut jäädä kotiin. Olisiko pitänyt? Jos vähän nenä vuotaa, pitäisi jäädä kotiin. Vuodan maskiin. En jäänyt kotiin. Kotona lapsi kyselee tauotta, menenkö kouluun vai en huomenna. Enkö pääse harrastuksiin viikonloppunakaan? Et pääse. Hän hokee sitä tauotta. Vastasin jo. Koko ajan kotona hän kyselee, voinko mennä kouluun, harrastuksiin? Et voi. Hän ...

Sukupuolineutraali Hymy-patsas

 Jee. Kutoset saavat sukupuolineutraalin Hymy-patsaan. Kirkasotsainen hymypoika ja sileäotsainen hymytyttö jäävät historian unholaan. Minusta koko pysti joutaisi unholaan. Kriteerit hymypystin saajalle ovat niin 1950-lukuiset. Luokka äänestää hymypystin saajaksi luokkatoverin, jonka tulisi olla ystävällisin, rehdein ja hymyilevin. Sotakorvauksia maksavan kansakunnan lapsen epiteettejä. Hiljainen, hyväntuulinen hymyilijä, joka on näkymätön, hajuton, väritön ja mauton. Puuhaa omiaan, työntelee Molla-Maijaa pihassa, kun sotavammainen isä huutaa perkelettä kammarissa ja yrittää kammeta itseään töihin hitsaamaan jäänmurtajaa Neuvostoliitolle.    Olen nähnyt monta kertaa, miten luokka äänestää suosituimman oppilaan hymypojaksi tai hymytytöksi. Olen myös käyttänyt veto-oikeutta, eli laskenut äänet uudestaan siten, ettei mahdoton toteutuisi ja epäoikeudenmukaisin vaihtoehto toteutuisi.    Kuka on luokan ystävällisin, rehdein ja hymyilevin? Perkele! Palkinto voisi kuulua...

Iida Rauman kirja "Hävitys. Tapauskertomus"

  Tämä kirja pitää lukea. Ai, miten suoraan Iida Rauma puhui tämän päivän Hesarissa (HS 230.1.2022) koulukiusaamisesta. Rauma ajattelee lasten välisestä kiusaamisesta siten, että aikuisten ihmisten  elämässä niistä teoista, jotka latteasti laitetaan käsitteen koulukiusaaminen alle,  joutuisi rikosoikeudelliseen vastuuseen. Koulukiusaamisen sijasta koulussa pitäisi puhua jatkuvasta ivaamisesta, yksin jättämisestä, tyrkkimisestä, lyömisestä, kuristamisesta, hukuttamisyrityksistä, halusta viedä toiselta ihmisarvo ja tehdä toisesta ihmisestä hylkiö, rotta, syrjitty, ali-ihminen.    Hesarin jutun mukaan Rauman tekstissä koulua verrataan vankilaan ja mielisairaalaan ja paikoiksi, jossa ihmiseltä riistetään vapaus ja jossa yksilöt alistetaan ehdottomiin ja  stressaaviin valtasuhteisiin, jotka pahimmillaan ovat täynnä pikkutarkkoja sääntöjä,  joiden tarkoitus on näyttää alammaiselle alamaisen paikka. Olen samaa mieltä Rauman kanssa. Olen sitä mieltä, että osit...

Pitkä koulutus ei korreloi palkkakuitissa

  Ammatti Koulutuksen kesto Mediaanipalkka Luokanopettaja, Kasvatus tieteiden maisteri n. 5 vuotta.   300 op.   Ylioppilastutkinto pohjalla. 3661 € Lääkäri, lääketieteen lisensiaatti n. 6 vuotta. 360 op. Ylioppilastutkinto pohjalla 7476 € Kauppatieteiden maisteri, ekonomi n. 5 vuotta. 300 op. Ylioppilastutkinto pohjalla 5109 € Diplomi-insinööri n. 5 vuotta. 300 op. 5100 € Oikeustieteiden maisteri n. 5 vuotta. 300 op. 4150 € vastavalmistuneen juristin vähimmäispalkkasuositus Sairaanhoitaja n. 4 vuotta. 210 op. Ammattikorkeakoulututkinto 3185 €   Tein taulukkoa mediaanipalkoista, koulutuksesta, koulutuksen kestosta. Miksi? Siksi, että nyt käydään palkkaneuvotteluja. TEHY haluaa nostaa sairaanhoitajat palkkakuopasta. Heille ei kelpaa pie...

Luokanopettaja miettii Nato-kysymystä

  2020-lukua on alettu rinnastaa 1930-luvun loppuvuosiin. Venäjä rinnastetaan silloiseen Natsi-Saksaan. Venäjän Krimin miehitystä ja Itä-Ukrainan jäätyneeksi konfliktiksi muuttunutta sotaa verrataan Saksan suorittamaan Anschlussiin Itävallan kanssa ja sudeetti-Tsekin ilmoitusluontoista liittämistä Kolmanteen valtakuntaan. YK:n edeltäjä Kansanliitto oli Natsi-Saksan edessä täysin avuton. Nyt pelätään Naton ja Eu:n jäätyvän Kansanliiton avuttomuuteen pelottelevan ja uhittelevan Venäjän edessä. On kyllä mielenkiintoista ja pelottavaa, onko Nato ja EU yhtä neuvoton ja heikko kuin 30-luvun Kansanliitto.   1930-luvun lopulla Suomi kuului Kansanliittoon, josta apua ei juurikaan talvisodan kynnyksellä ja sen aikana saatu. Suomi yritti Pohjoismaista puolustusliittoa Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa, joka ei toteutunut. Toteutuessaan se tuskin olisi estänyt  Natsi-Saksaa miehittämästä Tanskaa ja Norjaa ja Neuvostoliittoa yrittämästä miehittää Suomea. Viron kanssa mietittiin puolus...

Normaali?

Tänään siteeraan kirjoituksessa kokonaisuudessaan päivään sopivaa laulua.  En tiedä, mistä kappaleessa kerrotaan. Veikkaan, että kyse on oikeudesta saada olla ihminen, sellainen ihminen, miksi on sattumalta syntynyt. Veikkaan, että ihmiskäsityksen pohjana ei ole raamatun luomiskertomus. Olen niin onnellinen, että laulun sankakri saa vastata sanoistaan julkisen tuomioistuimen ja esivallan edessä. Itse asiassa vaihdan verbivalinnan " saa vastata sanoistaan" verbivalintaan " saa esitellä maailmankatsomustaan", koska en aio asemoitua laulun sankarin puolelle, enkä häntä vastaan. Sana olkoon vapaa kuin taivaan tuuli.    Kappaleen sanoitus on iki-ihanalta Tamperelaiselta punk-yhtyeeltä, jonka nimi on ihanan provosoiva " Huora" ja kappaleen nimi Normaali? Pimeä keskiaika on lähempänänä kuin arvaammekaan. Yleiseurooppalaisen sodan uhka on lähempänä kuin koskaan. Normaalia on   aatteiden siksak-ommel, edistys, taantuma, edistys, taantuma.. Dialogiset voimat, vastak...

Irvokas lisäarvo

 Niin kai se on, että ansiotyöstä olisi jäätävä käteen lisäarvoa. Sitä, jolla saa sitä kaikkien haaveilemaa "ylimääräistä". Onneksi, ihmeekseni myönnän olevani tällä mielialalla, opettajan työstä ja tämän hetkisillä asuntomenoillani ja supisuomalaisella "asuntolainat on maksettava ennen hautaa", ettei omaisten tartte kärsiä tai että sais lainat pois ennen eläkettä, joka kuuleman mukaan on olematon, ei minulle siunaannu lisäarvoa lainkaan. Voisin olla katkera, mutta tänään en ole, vaikka huomenna jo olen. Miksi? No, ihan vain siksi, että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä lisäarvosta yhtään mitään. Minäkö muka ymmärtäisin, jos lisäarvoa palkastani saisin? En. Tietenkään en. Arvostelen siis itseäni arvostellessani toisia. Annan muutaman esimerkin irvokkaasta lisäarvosta.   Tapaus 1. Sisko ja siskon mies kävivät viikonloppuna kylässä. Mies oli saanut palkankorotuksen. On töissä yksityisellä ja ymmärtää tietojärjestelmistä ja osaa koodikieltä koodata. Hän oli saanut neuvot...

Inventaarion riemuja

 Lauantai-ilta sujui inventaariossa. Inventoin tavarataloa. Talkoojuttuja lapsen joukkueelle. Pakkopullaa luvassa, niin ajattelin. Sain kunnia inventoida kondomeja, liukuvoiteita, raskaustestejä, terveyssuojia ja kosteuslappuja. Innostuin. Kukapa ei? Aloitin kortsuista. Erikokoisia oli hyllyssä. Kookkaita XL-kortsuja, keskimittaisia ja ohuita ja pieniä pienimunaisille. Sultania, Durexia, Magicia, Näkkiä, juomukondomia, Playboyta, erittäin ohutlateksista paksumpaan kumiin.     Liukuvoiteita oli eri makuja. Mansikka-limeä, raparperia, limaisaa, ei niin limaista, vaahtoavaa ja Erisolia.  Mietin liukuvoiteiden menekkiä, mutta sen parin tunnin aikana muutama asiakas osti liukasteita, joten on niillä menekkiä.  Raskaustestejä oli analogisia ja digitaalisia monelta eri valmistajalta. Terveyssiteitä oli joka lähtöön: maxi-pakkauksia, minipackeja, retkitamponeita, siteitä, monen näköistä ja -kokoista.   Oli todella virkistävä iltapuhde, ei voi muuta sanoa. Kook...

Valvontaruokailu

 Paaston jälkeen olen jättänyt kotona hiilihydraatit minimiin. Kasvikset vievät eniten tilaa lautaselta, sitten proteiinit ja tosiaan hiilarit eivät näyttele enää pääosaa. Sipsit, karkit, oluet ja jatkuva napostelu on jo toista viikkoa olleet poissa päivittäisestä ruokavaliosta.   Luokanopettajan valvontaruokailu teettää ongelmia. Kouluruuat ovat erittäin hiilaripainotteisia. Maanantaina lihapullia ja perunamuusia. Raaka porkkanaraaste ja majoneesinen salaatinkastike. Porkkanaraaste on ihan jees, mutta kyllä siinä itsensä jänikseksi tuntee, kun sillä yrittää mahansa täyttää. Tiistaina oli kasvishernekeitto. Irtosalaatinlehtiä näkkileivän päälle. Proteiinia vain herneissä. Keskiviikkona oli taas perunamuusia ja makkarakastiketta ja porkkana-ja lanttusalaattia majoneesikastikkeella. Huomenna on pinaattilettuja kylmällä kinkkumakaronisalatilla ja fetajuuston palasia.  Perjantaina on kalapuikkoja ja perunamuusia.     Koulun henkilökunnan valvontaruokailusta ope...